Suurin niistä on rakkaus (kirjoittanut Ulla-Maija Paavilainen)

Kirsti Paakkasen elämäkerrassa on tyylikkäästi ja selkeästi kerrottu missä kaikessa, myös Marimekon toimitusjohtajana, työskennellyt Paakkanen on ollut mukana. Ennen Marimekkoa hän perusti Womena-nimisen mainostoimiston, jonka sai kovalla työllä ja omistautumisellaan menestymään. Hän olisi tämän jälkeen voinut unohtaa työnteon, mutta elämä ei tuntunut merkitykselliseltä, vaan hän kaipasi uutta haastetta. Konkurssin partaalla olevan vaatealan yhtiö Marimekon pelastaminen sopi hyvin uudeksi haasteeksi. Toimitusjohtajakaudellaan hän sai yrityksen suunnan käännettyä voitolliseksi, kasvatti merkittävästi yhtiön liikevaihtoa ja vei sen lopulta pörssiin, jossa yrityksen kurssikehitys on ollut tasaisen vahvaa jo reilu pari vuosikymmentä.

Paakkanen on useimmille tuttu mustahiuksisena ja mustiin vaatteisiin pukeutuvana piinkovana liikenaisena, joka saavutti asemansa kovan työnteon kautta. Vuonna 2021 menehtyneen Paakkasen henkilöhistoriaan mahtuu myös paljon uhrauksia ja menetyksiä. Iltatähtenä Saarijärvellä vanhemmilleen syntynyt tytär sai paljon vapauksia ja huomiota. Pienestä pitäen hän toisaalta tottui jonkinasteiseen niukkuuteen ja kovaan työntekoon. 

Kirsti, o.s. Poikonen, avioitui vuonna 1951 Jorma Paakkasen kanssa. He olivat onnellisesti naimisissa yli kymmenen vuotta. Kirjan mukaan lapsettomuus johti kuitenkin parin eroon. Kirstillä oli hyvin lämpimät välit vanhempiinsa, mutta heidän kuolemansa jälkeen hän koki jäävänsä yksin. Toisaalta hän myös koki olevansa erakkoluonne, joka piti osan henkilökohtaisista asioistaan visusti itsellään. Paakkanen viihtyi paitsi Espoon talossaan myös Nizzan asunnollaan, jossa hän kirjan mukaan järjesti myös lomia ystävilleen. 

Selkeästi koottu ja jäsennelty kirja luo kuvan vahvatahtoisesta, välillä ailahtelevaluontoisesta, mutta aina hyvää tarkoittavasta naisesta. Hän oli lasikaton rikkoja monessa mielessä, ei karttanut riskinottoa ja luotti aina vahvasti intuitioonsa. Kirja ei mielestäni ole mikään paljastus- tai sensaatioteos, vaan enemmänkin totuudenmukainen, mutta kauniisti kirjoitettu ja kuvailtu teos yhdestä aikamme suurnaisesta. Kudjoi lukee kirjan hyvin ja kuten elämäkerrat yleensä, niin tämäkin sopii hyvin kuunneltavaksi. 

Helmet-lukuhaaste 2022: 37. Kirjan kansi tai nimi saa sinut hyvälle tuulelle

Suurin niistä on rakkaus 
- Kirsi Paakkasen tarina
kirjoittanut Ulla-Maija Paavilainen
Otava 2020
lukija Karoliina Kudjoi
9h, 5min

Tehokkuuden taika (kirjoittanut Leo Stranius)

Toimitusjohtaja, Helsingin kaupunginvaltuuston varajäsen ja kirjailja ovat muutamia titteleitä, joilla Leo Straniuksen työ- ja luottamustehtävistä koostuvaa uraa voidaan pyrkiä määrittämään. Hän pyrkii perheensä kanssa elämään ekologisten arvojen mukaisesti ja moninaisten luottamustoimien kautta haluaa vaikuttaa myös yhteiskunnallisesti. Stranius on julkaissut viisi teosta, joista kolme viimeisintä ovat omakohtaisia romaaneja. 

En ole aiempia Straniuksen kirjoja lukenut, mutta kun hänen uusin teoksensa "Tehokkuuden taika" tuli itseäni vastaan parin artikkelin kautta, halusin siihen tarttua. Kirja on teemoiltaan ja sanomaltaan hieman provosoiva ja tarjoaa paljon ajateltavaa aiheesta, johon ei ole olemassa oikeaa eikä väärää vastausta. Kirja tarjoaa kirjoittajansa näkemyksen ajanhallinnasta ja kuinka monet meistä voisivat käyttää aikaansa tehokkaammin ja itselle mielekkäämmin. Kirja oli hyvin nopealukuinen ja kuten artikkelit ja aiheesta käyty keskustelu antoivat jo ennustaa, ajatuksia herättävä. 

Kirjassa on useita hyviä vinkkejä ajankäytön tehostamiseksi ja joidenkin niiden mukaan huomaan itsekin eläväni. Pyrin mm. heräämään arkena aikaisin ja usein harrastan liikuntaa jo heti aamukuudelta. Näin päivä lähtee mukavasti käyntiin, toki tämä aiheuttaa sen, että uni tulee iltaisin aikaiseen. Yöunet ovat myös asia, joista en periaatteessa ole valmis normaalioloissa enää tinkimään. 

Joskus olen kokeillut suunnitella tehokkaasti ajankäyttöäni, mutta usein erilaiset menot muodostavat jo itsessään tarpeeksi tiukan aikataulun, enkä ole halunnut niiden ulkopuolelle jäävää aikaa liian tiukasti tai määrätietoisesti täyttää. Tämä tekisi elämästäni myös liikaa suorittamista ja raksien merkitsemistä hoidettujen asioiden perään. Omalla kohdallani keskityn paremmin elämään hetkessä, kun elämä ei ole liian aikataulutettu. Mikäli olen suunnitellut tarkasti joidenkin asioiden tekemisen ja suunnitelmani syystä tai toisesta epäonnistuvat, koen helposti epäonnistuvani pieneltä osin myös ihmisenä. Ja mikäli näin kävisi lähes päivittäin, kuten Straniukselle tuntuu käyvän, kun hän muokkaa päivänsä ajankäyttöä ympäristön muuttuvien tapahtumien mukaan, joutuisin todennäköisesti päivittäin kohtaamaan näitä epäonnistumisen tunteita. Ei oma juttuni, mutta ymmärrän ja uskon, että toisille tämä saattaa hyvinkin sopia. 

Kirjassa Stranius kertoo kirjaavansa asioita jatkuvasti ylös, jotta niiden hoitamiselle tulee varattua sopiva aika, eivätkä ne jää mieltä vaivaamaan. Ajatuksena todella hyvä, mutta en tiedä miten käytännössä saisin tämän itselleni toimimaan. Ulkoillessa tai muuten touhutessa tulee usein mieleen asioita. Vaikka vierelläni usein älypuhelin onkin, niin tuntuu että siihen jatkuvasti tarttuminen ja omaan appin asioiden kirjaaminen keskeyttää taas sen hetkisen tekemisen, kuten touhuamishetken perheen kanssa tai ulkoilun koirien kanssa. Asioiden ylöskirjaaminenkin vie kuitenkin aina aikaa minuutin tai kaksi, ja jos näitä hetkiä tulee päivittäin usein, niin siihenkin kuluu lopulta yllättävän paljon aikaa. 

Verkkokauppojen ja erilaisten appien sekä muutenkin netin on uskottu helpottavan ja nopeuttavan asioiden hoitoa. Monesti näin varmaan onkin, mutta toisaalta tuntuu, että näiden kanssa päätännän tekeminen välillä vaikeutuu, kun vertailukohteita on paljon. Varmaan monelle muullekin on tuttu tilanne, kun reissun varaaminen hotellivertailuineen vie lopulta useamman tunnin, kun vaihtoehtoja on paljon. Toisaalta myöskään kaikki ohjelmat eivät ole kovin käyttäjäystävällisiä ja niiden selailu vie yllättävän paljon aikaa. Tilaan esimerkiksi jonkin verran ruokaa verkkokaupan kautta. Tällä tavoin vältän korona-aikana turhaan kaupassa kiertelyn. Sen sijaan tilauksen tekeminen netin kautta ja sen toimitukseen liittyvät vahvistukset ja toimitukset aikaikkunoineen vievät lopulta usein lähes yhtä paljon aikaa, kuin jos kävisin lähimarketissa itse tilauksen keräämässä. 

Mikäli oman ajankäyttönsä haluaa tehostaa ja hyödyntää kaiken ajan mahdollisimman hyvin, tarjoaa kirja siihen paljon vinkkejä. Etukäteen suunnittelu, turhien asioiden karsiminen ja toisaalta keskittyminen yhteen käsiteltävään asiaan kerralla jäivät kirjan perusteella keskeisimmiksi seikoiksi. Kaikki, ehkä jopa enemmistö meistä, ei tälläistä kuitenkaan välttämättä kaipaa. Kirja tarjoaa kuitenkin mielenkiintoisen ja aihe huomioon ottaen varsin kiihkottoman näkemyksen tämänlaiseen elämään.

Kiinnostava teos, jonka teemat jäivät useiksi päiviksi mieleen ja saivat hieman myös pohtimaan omaa ajankäyttöään ja omaa suhtautumista siihen. Leo Straniuksen historia ja tie nykyiseen rooliinsa on myös kiinnostava, joten ehkäpä seuraavaksi tartun hänen aiemmin kirjoittamaansa omaelämäkerralliseen teokseensa "Ekoistin unelmat". Suosittelen lukemaan, mutta liian tiukkapipoinen ei lukiessa kannata olla!

Helmet-lukuhaaste 2022: 49. Kirja on julkaistu vuonna 2022

Tehokkuuden taika

kirjoittanut Leo Stranius

Into Kustannus 2022

73 sivua

Château Inkeroinen (kirjoittanut Jari Järvelä)

Jari Järvelän teos Aino A. oli kiinnostavaa luettavaa ja sen innoittama tartuin Järvelän aiempaan, vuonna 2012 julkaistuun novelliteokseen "Château Inkeroinen". Kirjan nimen ja kannen perusteella kuvittelin lukukokemuksen olevan hyvinkin erilainen kuin miksi se lopulta osoittautui - ja ehkä hyvä niin!

Kokoelma pitää sisällään yhdeksän tarinaa, joita yhdistää kova halu päästä esille ja erottautua muista, niin hyvässä kuin pahassa. Järvelän kirjoitustyyli on karkean vekkulimaista. Hieman ehkä erikoinen kuvaus, mutta välillä teksti on itselleni hieman ärsyttävän äijämäistä ja karskia. Toisaalta teksti on kuitenkin myös raikas tuulahdus, joka perustuu itsevarmuuteen ja huumoriin. Kun lukijana olen juuri ärsyyntymässä johonkin kohtaan, niin pian tunnelma taas kevenee ja lukemista on pakko jatkaa muutama sivu eteenpäin. 

Tarinat ovat koukuttavia, mutta sen verran omaleimaisia, etten ehkä heti kaipaisi uudelleen niiden pariin. Kiva tuttavuus kuitenkin ja täytyypä jossain vaiheessa jälleen palata kirjailijan laajan tuotannon äärelle uudelleen. 

Helmet-lukuhaaste 2022: 39. Novellikokoelma

Château Inkeroinen
kirjoittanut Jari Järvelä
Tammi 2012
123 sivua 

Suomen luonto 2100 (kirjoittanut Kerttu Kotakorpi)

Ylen meteorologina tutuksi tullut Kerttu Kotakorpi tarjoaa esikoisteoksessaan tutustumiinsa tutkimuksiin perustuen näkemyksen siitä, millainen Suomen luonto on vajaan sadan vuoden kuluttua. Kirjan tarjoama maailmankuva on karua kuultavaa, mutta valitettavasti hyvin totuudenmukaista. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa myös Suomeen hyvin monin eri tavoin. Osa maamme eläimistöstä ei sopeudu nopeasti kuumenemaan kesään ja lumettomiin talviin. Haasteiden eteen joutuvat myös useat puulajit ja kasvit. Yhden lajin poistuminen maamme luonnosta aiheuttaa usein myös kerrannaisvaikutuksia muihin eliöihin. 

Aloitin kirjan kuuntelun pariinkin kertaan. Ensimmäisellä kerralla kirjan tarjoama tulevaisuudenkuva tuntui liian karulta sen hetkisessä elämäntilanteessa kuunneltavaksi. Onneksi uskaltauduin kirjaan tarttumaan kuitenkin uudelleen, Kerttu Kotakorpi lukee kirjan itse ja hänen äänensä kertojana on uskottava ja selkeä. Tämäkin kirja, kuten monet muutkin artikkelit ja teokset, joita olen ilmastonmuutoksesta lukenut, pitävät itseni hereillä ja muistuttavat, että jokainen voi toimillaan vaikuttaa maapallon tulevaisuuteen. Toki suurista linjoista päättävät valtiot ja yritykset. Kirja tarjoaa konkreettisen näköalan luonnon muutoksista, eikä keskity ehkä vähemmän konkreettisemmalta tuntuvaan ilmasto-käsitteeseen yhtä vahvasti. 

Kirja ei ollut aivan tyypillinen äänikirja, sillä tekstin lomaan oli lisätty joitakin ääniefektejä, kuten linnunlaulua tai myrskyn kohinaa. Ihan mukavia kuulijalle, mutta aiheuttavatko sen, että luettu ja kuunneltu kirja poikkeavat tunnemaisemaltaan toisistaan paljon? Kirjan lopusta jäi mieleen kirjoittajan toteamus siitä, että useille vuosi 2020 jää mieleen ainoastaan koronasta, mutta hänelle tämän kirjan kirjoittaminen on ollut vuoden kohokohta. Mukavaa ja virkistävää kuulla, että vuoteen mahtuu myös muuta kuin korona, vaikka uutisten perusteella siltä harvemmin on tuntunutkaan.

Suomen luonto 2100

kirjoittanut Kerttu Kotakorpi

Bazar 2021

6h, 27min (kuunneltu äänikirjana)