Punainen osoitekirja (kirjoittanut Sofia Lundberg)

Ruotsalaisen Sofia Lundbergin esikoisteos "Punainen osoitekirja" on kaunis kertomus vanhan kuolevan naisen viimeisistä päivistä. Doris käy läpi vaiherikasta elämäntarinaansa ennen sodan ajan Pariisin mannekiinimaailmasta, piileskelyyn Yhdysvalloissa ja paluustaan takaisin Ruotsiin. Doris on saavuttanut kunnioitettavan lähes 100-vuoden iän ja haluaa jakaa ainoalle lähiomaiselleen, San Franciscossa asuvalle Jennylle elämänkokemuksiaan. Hän on saanut lapsena isältään punaisen osoitekirjan, johon hän on merkinnyt ylös elämänsä varrella tapaamiaan tärkeitä henkilöitä. Näiden tietojen pohjalta hän alkaa kirjoittaa elämänvaiheitaan Jennylle.

Doris on hahmona aivan ihastuttava. Hän on moderni, tyylikäs ja pitää yhteyttä Jennyyn skypen avulla sekä käyttää muutenkin tietokonetta ja on kiinnostunut ympäröivän maailman tapahtumista. Loppua kohden hänestä on havaittavissa jonkinasteista itsesääliyttä. Tämä piirre minua ärsyttää, vaikka toisaalta se on kyllä Doriksen elämä huomioon ottaen täysin oikeutettua. Kirjan hahmot ovat hieman jankkaavia ja heidän kirjan aikana tapahtuva kasvu- tai kehitystarina tuntuu ehkä hieman epäaidolta. Tai ainakin kasvu tuntuu tapahtuvan hyvin yhtäkkiä. 

Doriksen elämäntarina on kiehtova ja monivaiheinen. Tapahtumat tuntuvat kuitenkin aidoilta ja uskottavilta. Kirjassa käsitellään paljon yhteiskunnallisiakin asioita, sotaa ja homoseksuaalisuutta, sekä lapsettomuutta ja adoptiota. Kirja on helppoa ja kevyehköä luettavaa, vaikkakin sen tarina jää kyllä mieleen pyörimään vielä päiviksi kirjan lukemisen jälkeen.

Kuuntelin tämän kirjan äänikirjana ja välillä tuntuu, että kuuntelun kautta kokonaisuus ei hahmotu yhtä selkeästi kuin lukemalla. Kirja eteni kronologisessa järjestyksessä, toki kahdessa eri tasossa -  nykypäivässä ja menneisyydessä, joten tapahtumissa mukana pysyminen oli helppoa. Erityiskiitos loistavalle ja selkeäsanaiselle äänikirjan lukijalle Karoliina Kudjoille.

Kirjan kanssa maisteltavaksi valikoitui alkuroseviini. Kirjassa Doris toivoi viimeinä elinpäivinään siskonsa tyttärentyttäreltä, että saisi maistaa vielä kerran roseeviiniä ja mansikoita. Kun samaan aikaan Helsingin Sanomissa oli Torstai-osion arvostelussa alkuroseviini päätin valita sen tämän kirjan pariksi. Viini oli varsin kirkasta ja ranskalaiseen tyypilliseen tapaan hennon lohenpunaista. Viini tuoksussa oli marjaisuutta ja täyteläisyyttä, ehkä hieman yrttisyyttä. Viinin maussa marjaisuus, vadelma ja puolukka sekä mansikkaisuus, nousi hallitsevaan rooliin. Maussa oli myös sitruksisuutta ja se toi mukavasti hapokkuutta kokonaisuuteen. Useissa viime aikoina maistamissani ranskalaisissa roseissa rypäleen antamaa makua on saanut välillä turhankin paljon hakea, tässä ei onneksi tuota haastetta ollut. Viini oli tasapainoinen ja hyvä kokonaisuus, josta varmasti tulen jatkossakin ostamaan, kun sitä vastaan tulee. Viinin kanssa söin savukinkkukantarellirisottoa. Sopivat hyvin yhteen. 

Kirjan ja viini yhteensopivuudelle annan neljä ja puoli pistettä. Molemmat ovat selkeitä omia itsejänsä. Viini on hieman raikkaampi kuin kirja, mutta molempia on nautittavaa nauttia ja molemmista tulee hyvä mieli. Loistavat yhdessä, mutta menevät kyllä erikseenkin.

Punainen osoitekirja
Kirjoittanut Sofia Lundberg
Kääntänyt Tuula Kojo
Äänikirjan lukija Karoliina Kudjoi
Otava 2018
Kuunneltu äänikirjana 9h, 37min

Cap Au Sud
Nature Wine 2017
Syrah, Grenache
OGP Côtes Catalanes, Ranska
14,98€ (Alkosta elokuussa 2018)