Blogissa on kolme teemaa - lukeminen ja viinien maistelu sekä kulttuuri. Teemoja on yhdistetty blogissa analysoimalla kirjoja, viinejä sekä kulttuurin herättämiä ajatuksia täysin subjektiivisesti.
lauantai 2. maaliskuuta 2019
Tahto (kirjoittanut Pekka Holopainen)
Aino-Kaisa Saarisen kertomana ja Pekka Holopaisen kirjoittamana syntynyt teos "Tahto" herättää lukiessa paljon tunteita. Toisaalta se saa minut ärtyneeksi, sillä Saarinen laukoo varsin suorasukaisesti mielipiteitään. Saarisen oma ja hänen perheensä (vanhemmat, kaksi isosiskoa ja kaksoissisko Maija sekä myöhemmin puoliso Tom Gustafsson) elämä on pyörinyt Aino-Kaisan ja hänen hiihtoharrastuksen/-ammatin ympärillä. Ärsyttävyyden rinnalla syntyy kuitenkin onneksi myös kunnioitus määrätietoisesta naisurheilijasta, joka tietää mitä haluaa ja on valmis tekemään töitä sen eteen. Tavoitteiden saavuttamiseksi myös läheisten on niiden eteen ponnisteltava, mutta onko se lopulta väärin? Tämä määrätietoisuus on johtanut myös ihmissuhteiden heikentymiseen ja katkeamiseen, mutta toisaalta niin elämässä välillä käy. Jos ei tiedä mitä tahtoo, ei mitään varmaankaan voi saavuttaa, paitsi sattumalta.
Kirjassa Saarinen ruotii suomalaista kilpahiihtomaailmaa. Piirit ovat pienet ja esimerkiksi Lahden doping-kärysuma vuonna 2001 vaikutti suuresti myös Saariseen, joka itse doping-aineiden käyttämiseen ei liittynyt millään tavoin. Hiihto-harjoittelun lisäksi Saarinen on joutunut tekemään töitä itsensä kanssa myös pärjätäkseen sosiaalisissa suhteissa. Toisaalta muut suomalaiset hiihtäjät ovat hänen treenikavereitaan, jotka sparraavat toisiaan. Toisaalta taas he kilpailevat toisiaan vastaan. Kilpailu ei liity pelkästään maineen ja kunnian saavuttamiseen, vaan parhaiden kohdalla myös taloudellisen turvan saavuttamiseen.
Viime aikoina lukemissani urheiluelämäkerroissa on kerrottu kohtalaisen avoimesti myös rahasta ja taloudellisista seikoista, joita urheilijan on otettava huomioon. Ei riitä, että urheilija vain treenaa ja kisaa, hänen on huolehdittava myös kuinka kustantaa valmentajat, kilpailu- ja treenimatkat, varusteet ja oma asumisensa ja ruokansa. Tämä kyllä jossain määrin koskee ihan tavallistenkin ihmisten elämää eli liian suurta numeroa ei asiasta ole mielestäni tarpeen tehdä.
Luin kirjan pari viikkoa ennen kuin kävin katsomassa siitä tehdyn näytelmän Helsingin Kaupunginteatterissa. Näytelmän oli ohjannut Sini Pesonen ja pääroolissa Aino-Kaisaa näytteli suomalais-brittiläinen Sanna-June Hyde. Näytelmä perustui pitkälti kirjaan ja osa repliikeistä oli suoraan kirjasta. Näytelmässä Aino-Kaisasta syntyi kuitenkin huomattavasti ystävällisempi ja pehmeämpi kuva kuin mitä kirjan perusteella hänestä ajattelin. Näytelmässä Virpi Kuitunen (näyttelijänä Linda Zilliacus) sai kuitenkin suuremman roolin. Kuitusen ja Saarisen raadollista kilpasuhdetta käsiteltiin lehtijutuissa kirjan ilmestymisen aikaan. Näytelmän perusteella koin, että Kuitunen ahdisti Saarista ainakin henkisesti, mutta toisaalta toimi tekemisen motivaattorina ja selkeänä hahmona, jota vastaan oli helppo itseään verrata ja treenata. Näytelmä oli mielestäni laadukkaasti ja sopivan viihdyttäväksi tehty. Siihen oli lisätty elementtejä (mm. tennispelaaja Andre Agassi, jota näytteli Santeri Kinnunen) tekemään kokonaisuudesta moniulotteisempi. Hienoa, että esityksiä tehdään myös ajankohtaisista ja elossa olevista henkilöistä!
Kirjan kanssa maistoin Familia Torresin Merlot-rypäleestä valmistamaa Atrium punaviiniä. Atrium on piristävä yllätys talven keskelle. Viinissä on pehmeää pyöreyttä, mutta kuitenkin luonnetta. Se on kohtalaisen täyteläistä ja erityisesti karhunvatukka ja hento luumuisuus tuntuvat sekä tuoksussa että maussa. Viinissä on tammisuutta ja hieman jopa seetripuumaista jämäkkyyttä. Viini sopii hyvin sellaisenaan seurustelujuomana nautittavaksi tai vaikka pastan kanssa.
Kirjan ja viinin yhteensopivuudelle annan kaksi pistettä. Viinissä on pehmeyttä ja sovittelevaisuutta, joka kirjasta puuttuu lähes kokonaan. Viini pyrkii myös miellyttämään kaikenlaisia maistelijoita, kirja sen sijaan pykii olemaan hyvin totuudenmukainen ja ehkä jopa liian rehellinen. Tai onkohan liika rehellisyys sittenkään pahasta?
Helmet-lukuhaaste 2019: 1. Kirjan kannessa on ihmiskasvot
Tahto
Aino-Kaisa Saarisen kahdet kasvot
kirjoittanut Pekka Holopainen
Kustannusosakeyhtiö Teos 2016
284 sivua
Atrium
Merlot 2016
Familia Torres
Penedes, Espanja
n. 9,50€ (ostettu Barcelonan lentokentältä helmikuussa 2019)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!