torstai 30. heinäkuuta 2020

Nainen joka unohti (kirjoittanut Liane Moriarty)


Mitä jos päähäsi saamasta tällistä johtuen unohtaisit viimeiset kymmenen vuotta elämästäsi? Jos olisit tuona aikana saanut kolme lasta, avioliittosi nuoruuden rakkautesi kanssa olisikin päätynyt eroon ja olisit ihmisenä muuttunut rauhallisen lempeästä kaikessa mukana olevaksi tehosuorittajaksi. Mitenköhän suhtautuisin tekemiisi päätöksiin? Australialaisen Liane Moriartyn kirjassa "Nainen joka unohti" kymmenen vuoden unohduksen kokee perheenäidiksi tullut Alice. 

Kiihtynyt elämäntahti
Kirja on leppoisaa kesäluettavaa, mutta se tekee myös muutamia teräviä huomiota, joita huomaan vielä kirjan lukemisen jälkeen pohtivani. 2010-luvun aikaperspektiivi on, jos mahdollista, vieläkin lyhyempi kuin kymmenen vuotta sitten. Suorittamisesta on tullut normi, johon melkein kaikki sortuvat tai pyrkivät. Kirjassa käsitellään myös mm. lapsettomuutta ja ehkä amerikkalaisille tyypillisempää ns. kulissielämää. 

Kirjassa on paljon hahmoja. Tärkeimmät eli Alicen, tämän ex-miehen Nickyn, näiden lapset, sekä Alicen siskon Elizabethin ja entisen parhaan ystävän Ginan opin tuntemaan nopeasti, mutta muut hahmot menevät kyllä helposti hieman sekaisin. Se ei onneksi juurikaan häiritse tarinan kulun seurantaa. Kirjassa on varsin paljon sivuja, mutta se on nopeasti luettava ja hieman koukuttava. 

                                                        
                    
Luin aiemmin kesällä Moriartyn "Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista" romaanin. Kirjoissa on jotakin samaa, mutta vakavuus, vauhti ja raadollisuus poikkeavat paljon toisistaan. On itse asiassa vaihteeksi ilahduttavaa lukea saman kirjailijan varsin eri tyylinen kirja. Usein sitä ihastuu jonkun kirjailijan tyyliin, eikä sitten haluakaan lukea häneltä muun tyyppisiä kirjoja. 

Rose siideriä Paraisilta
Kesään sopivan kirjan kanssa maistoin vieläkin paremmin vuoden aikaan sopivaa rosee siideriä. Louna on Paraisilla sijaitsevan Heisala Craft Drink Companyn mielenkiintoinen rosee siideri. Se on valmistettu omenoista ja höystetty valmistajan mukaan suomalaisomisteisen, Ranskassa sijaitsevan Chateau Carsinin punaviinillä. Siideri on lohenpunaisen roseeviinin väristä. Siinä on maltillinen kuohu ja hapokkuus. Maussa omenaisuutta ryhdittää sitruksisuus ja kevyt metsämarjaisuus. Siideri on kuivaa, mutta marjaisuus pehmittää mukavasti suutuntumaa. Siideri maistui kanttarellipastan kanssa. 

Kirjan ja siiderin yhteensopivuudelle annan neljä pistettä. Molemmat ovat lähtökohdiltaan kepeitä ja hersyviä, mutta kuitenkin laadukkaita ja kestävät aikaa. Niistä huokuu myös paikallisuus ja juurevuus.

Helmet-lukuhaaste 2020: 22. Kirjassa on epäluotettava kertoja

Nainen joka unohti
kirjoittanut Liane Moriarty
suomentanut Helene Bützow
Werber Söderström Osakeyhtiö 2016
495 sivua

Louna
Rosee siideri
Heisala Craft Drink Company 2020
5,5% alc.
5,32€/0,33l (Alkosta heinäkuussa 2020)

                                                                        

sunnuntai 26. heinäkuuta 2020

Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä (kirjoittanut Chimamanda Ngozi Adichie)

                                         

Nigerialaissyntyinen kirjailija, tutkija ja opettaja Chiamanmanda Ngozi Adichie on tullut Suomessa tutuksi romaaneistaan: "Purppuranpunainen hibiskus" ja "Puolikas keltaista aurinkoa". Nykyisin hän asuu osan ajasta Yhdysvalloissa ja on siellä opiskellut ja opettanut kirjallisuutta ja Afrikan tutkimusta mm. Yalen yliopistossa. 

Lyhyessä, mutta asiapitoisessa ja kantaaottavassa esseessään hän kiinnittää lukijan huomion naisen asemaan. Kirja sivuuttaa naisen asemaa Yhdysvalloissa, mutta erityistä huomiota se kiinnittää naisen asemaan Afrikassa. Vaikka sukupuolten kesken tasa-arvoista valtiota ei maailmasta vielä löydykään, poikkeavat lähellä sitä oleva Suomi ja useita askeleita kauempana oleva Afrikassa sijaitseva Nigeria toisistaan merkittävästi. Yhdistäviä rakenteellisia tekijöitä on molemmissa valtioissa kuitenkin paljon, joita Chimamanda nostaa kirjasessa esille.

Rakenteelliset epätasa-arvon aiheuttajat
Piilossa olevia rakenteellisia epätasa-arvon aiheuttajia löytynee kaikista maista. Näistä yhtenä esimerkkinä mies- ja nais-termit mm. ammattien yhteydessä. Nuo ovat sinällänsä varsin mitättömiä moniin suurempiin asioihin verrattuna, mutta jatkussa arkisessa päivittäisessä käytössä, ehkä osaltaan aiheuttavat etukäteistä arvottamista. 

Feminismi-terminä saa monet puolustuskannalle ja saattaa olla punainen vaate. Syitä tähän on monia ja useat syyt ovat hyvin ymmärrettävissä. Ehkä tämän kanssa toimii sama kuin monen muunkin tunteita herättävän ja ärsytystä aiheuttavan asian kanssa. Asian maltillinen esille nostaminen ja konsensus-hakuisuus. Tähän koen myös kirjailijan tässä esseesssään pyrkivän.

                                            

Italialaisen ruoan pari
Kirjan kanssa maistoin Italian Piemontesta tulevaa 9 punaisen rypäleen sekoitetta OttoBucce Piemonte Rossoa. Italiasta tuleva viini on omiaan - yllätys yllätys - italialaisen ruoan kanssa. Tällä kertaa viinin ruokapariksi valikoitui itse tehty parmankinkku pizza. Viini on keskitäyteläistä ja marjaista, mutta siinä on myös pehmeitä tanniineja ryhdittämässä aromeita. Viini sopisi hyvin yhteen myös vaikka tomaattipohjaisen pastakastikkeen kanssa. 

Kirjan ja viinin yhteensopivuudelle annan kolme pistettä. Kirja on selkeästi viiniä kärkkäämpi ja pyrkii haastamaan lukijaansa. Viini puolestaan pyrkii miellyttämään nauttijaansa. Kumpikaan ei ole, mahdollisuuksista huolimatta, oman lajinsa tai ajattelunsa ääripään edustaja. Sopivat hyvin kesäisenä iltana nautittavaksi, erikseen ja yhdessä.

Helmet-lukuhaaste 2020: 50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja

Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä
kirjoittanut Chimamanda Ngozi Adichie
suomentanut Sari Karhulahti
Kustannusosakeyhtiö Otava 2017
45 sivua

Ottobucce Piemonte Rosso
Piemonte, Italia 2018
Dolcetto, Barbera, Bonarda, Cabernet, Freisa, Albarossa, Cabernet Sauvignon, Merlot, Syrah
10,88€ (Alkosta kesäkuussa 2020)
    
                                                                

tiistai 21. heinäkuuta 2020

Trumpin kansa (kirjoittanut Maria Annala)

Toimittaja ja Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Maria Annala on kirjoittanut kirjan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ensimmäisestä vaalikampanjasta vuodelta 2016. Presidentin valinnan taustoihin Annala perehdyttää lukijaa sekä eri lähteisiin pohjautuvien faktatietojen että kolmen Trumpin kannattajan kautta. Kirja pyrkii etsimään vastauksia siihen, miksi noin puolet yhdysvaltalaisista on äänestänyt Trumpin maan 45. presidentiksi.

Esimerkkien voima
Kirjassa esitellyt kolme eri-ikäistä ja erilaisista taustoista tulevaa kannattajaa Alice, Brian ja Christianné, valottavat kukin osaltaan mikä heidät on saanut tukemaan Trumpin presidentti vaalikampanjaa. Miksi he ovat valmiita uhraamaan vapaa-aikansa Trumpin valinnan vuoksi ja millaisten haasteiden parissa he joutuvat toimimaan. Kaikkien perustelut ja syyt ovat inhimillisiä ja tuntuvat ns. oikeilta, vaikkakin osin hyvin amerikkalaisilta. Suomessa ja Euroopassa Trumpin vastaiset äänet ovat saaneet paljon tilaa mediassa, eikä kannattajien perusteluja juurikaan täällä kuulu. 

Vuoden 2020 presidentinvaalit
Kirja on kriittinen, mutta se antaa suomalaisesta valtamediasta poiketen äänen myös Trumpin puolustajille. Kirja on myös hyvin ajankohtainen, kun Trumpin ensimmäinen kausi presidenttinä on päättymässä ja vaalikampanja toiselle kaudelle alkamassa. Tilanne on hyvin mielenkiintoinen, sillä kaikki on oikeastaan mahdollista tulevien vaalien ja niitä mahdollisesti seuraavan vallanvaihdon kanssa. Median valtaa kansalaisten ajatteluun ja mielipiteen muodostukseen voi mielestäni pitää ratkaisevana. Se minkä yhtiön, konsernin ja äänenkannattajan lehtiä lukee ja kanavia katsoo, vaikuttaa varmasti suuresti myös äänestyspäätökseen - tietoisesti ja tiedostamatta. 

Mikäli Yhdysvaltain presidentin vaalit ja Trumpin suosion syyt kiinnostavat, kannattaa Annalan kirjaan tarttua. Asiat on esitelty selkeästi ja monelta kantilta. Kirjassa ei myöskään sorruta syyttämään tai liiaksi yleistämään asioita. Lukija saa annettujen tietojen pohjalta tehdä omat johtopäätöksensä. 

                                                            

Kesäistä marjaisuutta Rhonesta
Kirjan kanssa maistoin Rhonen alueelta, Ranskasta tulevaa punaviiniä. Viini on hyvin pehmeän marjaisa. Tuoksussa marjakimaran aloittavat kirsikka, mustaherukka ja puolukka sekä aavistus mansikkaa. Samat marjat jatkavat voimaakkaana myös maun puolella. Viini on keskitäyteläistä, siinä on hieman pehmeitä tanniineja. Viini sopii erinomaisesti lihaa tai kanaa sisältävän kesäisen salaatin pariksi. 

Kirjan ja viinin yhteensopivuudelle annan neljä pistettä. Molempia on helppo tutustua ja ne antavat itsestään paljon. Molemmat ovat ajankohtaisia, mutta tuskin jäävät vuosikymmeniksi historiaan pohdituttamaan. Sopivat niin aurinkoiseen kuin vähän sateisempaankin kesäpäivään. 

Helmet-lukuhaaste 2020: 49. Vuonna 2020 julkaistu kirja

Trumpin kansa
kirjoittanut Maria Annala
Into Kustannus 2020
230 sivua

Ogier Cotes du Rhone
Gentilhomme 2018
Grenache, Syrah, Mourvedre, Greneache Noir
Rhone, Ranska
5,99€/0,375l (Alkosta heinäkuussa 2020)
                                                                            

sunnuntai 5. heinäkuuta 2020

Kunnes jalkasi kantavat (kirjoittanut Pirjo Puukko)


Pirjo Puukon ensimmäinen romaani "Kunnes jalkasi kantavat" on kertomus kahdesta naissukupolvesta. Se on tarkkanäköinen kasvutarina 1920-luvulla syntyneen Ellin ja hänen 1940-50 -luvun taitteessa syntyneen tyttärensä Anitan elämästä. Sodat ovat olleet läsnä molempien naisten elämässä, mutta niin myös lukuisat ennakkoluulot ja asenteet, joiden ristituulessa nämä sukupolvet ovat etsineet paikkaansa.

Aiemmin olen lukenut Pirjo Puukolta novellikokoelman "Mutkanlukutaito". Sen tekstin selkeys ja toisaalta rivien välissä aistittava tunnelma tekivät vaikutuksen. Vaikutuksen teki myös tämä romaani. Teksti on tyyliltään samantapaista, mutta pitkään romaaniin mahtuu toki paljon enemmän kerroksellisuutta. Elli on maalta kotoisin oleva epävarma ja paikkaansa hakeva nuori nainen. Hän tapaa kirjetuttavuuden jälkeen lomiaan viettävän Oivan ja parin tapaamisen jälkeen rakastuu tähän palavasti. Arkuus ja nöyryys estävät tunteiden syvällisemmän näyttämisen ja ilmaisun. Kun Oivasta äkkiä ei kuulukaan mitään, ei Ellille jää muuta mahdollisuutta kuin olettaa tämän kaatuneen sodassa. Suuren rakkauden puutteessa hän valitsee puolisokseen kaikin puolin kunnollisen Taunon. He saavat kaksi lasta, tytön ja pojan, joista kirjassa seurataan omana kertojanaan Anita-tyttären vaiheita. 

Yhteiskunnan jatkuva muutos
Aika ja yhteiskunta, jolla naiset viettävät lapsuuttaan ja, jolla he aikuistuvat on hyvin erilainen, vaikka ajallisesti eroa ei ole kuin reilu parikymmentä vuotta. Sota on varmasti saanut yhteiskunnan muuttumaan nopeasti, mutta ehkä tuosta eteenpäin asiat ovat muutenkin olleet jatkuvassa muutoksessa. Yhteiskunnat, joissa äidit ja myöhemmin heidän tyttärensä ovat kasvaneet, ovat siitä saakka olleet varsin erilaisia. Tämä aiheuttanut mm. sen ettei suoraa mallin ottaminen aiemmista sukupolvista ole enää samalla tavoin mahdollista kuin ennen maailmansotia. Tämä tarjoaa toki paljon uusia mahdollisuuksia, mutta myös paljon kipuilua uusien tehtävien ja roolien kanssa.

Kaiken yhteiskunnallisuuden ja kasvamisen keskellä, kyseessä on myös viihdyttävä romaani, jonka juonesta löytyy yllätyksellisyyttä. Suosittelen, mikäli mennyt suomalainen maailma ja niissä eläneiden naisten historia kiinnostaa.

                                                        

  
Greippisen kirpeä
Kirjan kanssa maistoin Uudesta Seelannista tulevaa Sauvignon Blanc ja Merlot -rypäleistä valmistettua roseviiniä. Kyseessä hapokkaan kirpeähkö viini, joka sopii täydellisesti helteisiin kesäpäiviin sellaisenaan tai uusien perunoiden ja vaalean kalan kaveriksi. Uudesta Seelannista tulevat Sauvignon Blanc -viinit ovat usein ihastuttavan greippisiä ja jopa kirpeitä, olematta kuitenkaan liian kevyitä.  Viini on väriltään tummahkon lohenpuinaista, tuoksussa on hitunen omenaisuutta, mutta pääasiassa greippiä ja herukkaa ja nokkosta. Maku on kuiva ja hapokas. Maussa on paljon herukkaa ja greippiä. Hitunen omenaisuutta pehmittäää viinin vahvaa hapokkuutta.

Kirjan ja viinin yhteensopivuudelle annan neljä pistettä. Vaikka nämä tulevat aivat eri puolilta palloa ja edustavat eri aikakausia, niin niitä yhdistää juurevuus omaan paikkaansa. Ne ovat avoimia maailmalle, mutta eivät tahdo, tai voi, unohtaa omia perinteitään. Suosittelen lukemista ja nauttimista yhdessä.

Helmet-lukuhaaste 2020: 46. Kirjassa on sauna

Kunnes jalkasi kantavat
kirjoittanut Pirjo Puukko
Stresa Kustannus 2019
305 sivua

Nau Mai
Sauvignon Blanc Blush 2018
Sauvignon Blanc, Merlot
Marlborough, Uusi-Seelanti