Kirjoittanut Sofi Oksanen
Like Kustannus 2023
227 sivua
Blogissa on kolme teemaa - lukeminen ja viinien maistelu sekä kulttuuri. Teemoja on yhdistetty blogissa analysoimalla kirjoja, viinejä sekä kulttuurin herättämiä ajatuksia täysin subjektiivisesti.
Olen lukenut ja kuunnellut useita Kirsi Pihan kirjoittamia kirjoja ja luen usein hänen kolumnejaan ja kirjoituksiaan sanoma- ja aikakauslehdistä. Arvostan hänen näkemyksiään ja arvojaan sekä ennen kaikkea sitä, että ainakin julkisuuteen luodun kuvan perusteella hän tuntuu elävän niiden mukaan. Hän vaikuttaa luonnonläheiseltä, positiiviselta ja rehelliseltä persoonalta. Samalla hän ei kuitenkaan tuo itseään liikaa esiin ja tekee, ja avoimesti kertoo myös, tekemistään virheistä. Hän on ehtinyt työskennellä ja olla monessa mukana, mutta silti keskiössä hänen elämässään ovat erilaisten vaikuttamiskeinojen lisäksi myös läheiset - ja kirjat, jotka nousevat tässä teoksessa esille.
"Levoton lukija" julkaistiin vuonna 2023 ja luin sitä heti sen julkaisun jälkeen paperiversiona, mutta se jäi minulla silloin kesken (kirjaston kirja, jolla oli pitkä varausjono). Kirja tuli uudelleen vastaan äänikirjana ja päätin kokeilla sen kuuntelemista. Aiemmin keväällä kuuntelin Hannu Mäkelän ja Kirsi Pihan yhdessä kirjoittaman "Pimeän yli", joka sijoittui koronan keskelle. Se soveltui todella hyvin kuunneltavaksi. Ilokseni "Levoton lukija" osoittautui samanlaiseksi kirjaksi, jota oli ihanaa kuunnella yöllä kun yritin saada unesta kiinni, ulkoillessa ja autoillessa.
"Levoton lukija" on ihanaa lukemisen fanfaaria, joka tarjoaa myös konkreettisia vinkkejä lukemiseen ja kirjallisiin keskusteluihin. Mieleen jäi esimerksi Pihan tapa kalenteroida aika lukemiselle siten, että hän ehtii viikossa lukemaan 3 kirjaa ja kuuntelemaan yhden. Tähän aika löytyy mm. vähentämällä somen selailua ja television katselua. Hän myös lukee ja analysoi kirjoja yhdessä puolisonsa kanssa. Kirjakeskustelun ei aina tarvitse olla kovin syvällistä tai ajallisesti pitkää, vaan omien kokemusteni mukaan välillä muutaman lauseen vaihtaminen tai jonkin anekdootin kertominen jostakin kirjasta riittää tuoden paljon syvyyttä ja ymmärrystä keskusteluun ja sitä käyvien henkilöiden välille.
Kirjassa on paljon hyvää pohdintaa ja vaikkei siitä mitään selkeää lukuvinkki-luetteloa löydy, niin se sisältää paljon ajatuksia ja ideoita siitä millaisiin kirjoihin voisi seuraavaksi tarttua. Itse aloitin Pihan kirjan innoittamana Paul Austerin New York -trilogian.
Ulkomaankirjeenvaihtajat seuraavat ja välittävät tietoa paikan päällä suomalaisesta näkökulmasta. Olen aiemmin lukenut mm. pitkään Yhdysvalloissa ja nyt Kiinasta tietoa välittävän Mika Hentusen kirjan "Miehemme maailmalla". Ulkomaan kirjeenvaihtajien työ on hyvin mielenkiintoista ja arvostan kovasti heidän näkemyksiään ja omistautumistaan työlleen. Heidän kirjoihinsa ja muuhun materiaaliin on aina kiinnostavaa tarttua. Olen kuunnellut ulkomaankirjeenvaihtajien tuottamian podcasteja, joista seuraavaksi otan kuuntelulistalle Ylen nykyisen kirjeenvaihtajan Iida Tikan Yle Areenasta löytyvän "Mureneva maa" -sarjan.
Henkilöhistoriansa puolesta Maxim Fedorov on myös kiinnostava, sillä hänen äitinsä on ukrainalainen ja isänsä venäläinen. Kirjassaan hän käy läpi asemaansa, historiaansa, tietotaitoa ja kokemuksiaan tästä lähtökohdasta käsin. Hän on aloittanut uransa Ylellä vuonna 2013 venäjänkielisten uutisten toimittajana ja Venäjän hyökkäyssodan alettua saanut tilaisuuden muuttaa Kiovaan ja raportoimaan sieltä tapahtumia.
Olin kuuntelemassa Maxim Fedorovin haastattelua Töölön Kirjastossa syyskuun 2024 lopulla, jossa hän esitteli myös seuraavaksi julkaistavaa kirjaansa: "Sodan näyttämöt". Hän vastasi tilaisuudessa runsaslukuisen yleisön kysymyksiin ja esitteli näkemyksiään mm. sodan syistä, sen etenemisestä ja mahdollisuuksista sen loppumiseen. Hänen molempia kirjoja lukiessa tai kuunnellessa kannattanee pitää låhettyvillä Ukrainan karttaa, jotta tapahtumapaikoista ja niiden sijainneista saa enemmän irti.
Tiivistettynä kirja on ajankohtainen, tarjoaa paljon yleistietoa ja sen kirjailija on hyvin mielenkiintoinen persoona, jonka seuraavaan kirjaan aion myös tarttua.