Juha Vakkurin vuonna 1980 painettu teos Neljän polven puu on mielenkiintoinen tyylisekoitus hänen uudemmasta kirjallisuudestaan sekä hänen ensimmäisenä kirjoittamastaan Veljet keskenään teoksesta. Tässä kirjassa kertojana oleva minä muistuttaa mielestäni todella paljon Vakkuria itseään hänen uudemmissa Afrikkaa käsittelevissä matkakertomuksissaan. Alussa jopa luulin, että kyseessä on omaelämänkertaa, mutta jossain vaiheessa juonta selvisi, että päähenkilön tapahtuvat sijoittuvat vähintään parikymmentä vuotta aikaisempaan aikaan, jolloin Vakkuri on itse elänyt.
Tarinan kertojana on neljän sukupolven ketjussa toiseksi nuorin Yrjö Roivander. Kirja alkaa hänen kertomuksellaan isästään ja tämän viimeisistä vaiheista ja päättyy oman tyttären viimeisin vaiheisiin. Taustalla kaikkien kolmen nuoremman sukupolven vaiheisiin vaikuttaa kertojan isoisä ja hänen vaiheensa eteläisessä Afrikassa. Paikoittain kirjan aiheet ja vaiheet ovat synkkiä, mutta Vakkurin tyyli kirjoittaa nostaa lukijan kuitenkin uuden luvun alussa nopeasti pois synkkyydestä. Erilaiset, välillä ikävätkin kohdat, kun vain kuuluvat elämään ja maailma jatkaa normaalia kulkuaan myös niiden jälkeen.
Kuten jo muutaman aikaisemman Juha Vakkurin kirjan kohdalla olen todennut, pidän hänen kirjoitustaidostaan, jossa hienosti faktat (erityisesti Afrikkaa koskevat) yhtyvät selkeään ja aavistuksen humoristiseenkin kerrontaan. Vaikka tämä kirja on ilmeisesti pääasiassa fiktiota, niin faktatietoa on onnistuttu lisäämään ajatuksella tarinan joukkoon. Kirjoja on mukavan keveä lukea, mutta niistä löytyy sanomaa ja asiaa, joka jää mieleen ja useita kohtia, joista haluaa lukea lisää. Mielenkiinnolla odotan, että pääsen taas hänen seuraavaan teokseensa tutustumaan.
Kirjan pariksi valikoitui saksalainen punaviini Hensel und Gretel. Viini on vuodelta 2015. Viini on väriltään hieman purppuraan vivahtavaa ja aavistuksen läpikuultavaa. Tuoksussa on marjaisuutta ja aavistus tammea. Maussa ensimmäisenä vastaan nousee marjaisuus. Marjoista ehkäpä karhunvatukka ja hento puolukkaisuus sekä mustikkaisuus nousevat esille. Viinissä on jonkin verran hapokkuutta, mutta vain hyvin vähän pehmeää tanniinisuutta. Lisäksi voi havaita hieman tammisuutta. Viini on pehmeää ja mukavaa juotavaa sellaisenaankin hyvän kirjan parissa. Itse maistoin viiniä lisäksi yrttimarinoidun broilerin sekä uusien ruotsalaisten perunoiden ja porkkanoiden kanssa.
Kirja ja viini sopivat yhteen neljän ja puolen pisteen arvoisesti. Molemmat ovat mukavan helppoja, mutta särmääkin löytyy. Molempien aloittaminen käy vaivatta, mutta mieleen nousee myös mietteitä mausta ja molempien jälkifiilis on hyvä. Puoli pistettä jää uupumaan oikeastaan vain siitä, ettei maun perusteella kirjalla ja viinillä ole muuta yhteyttä. Paitsi ehkä oikein korkealentoisesti voisi ajatella, että Saksan rooli Afrikan eteläisessä nykyhistoriassa ollut ainakin Namibian osalta jossakin määrin merkittävä - ja sitähän myös kirjassa hieman sivuutetaan.
Neljän polven puu
kirjoittanut Juha Vakkuri
Amer Yhtymä Oy
Weilin+Göösin kirjapaino
Espoo 1980
326 sivua
Hensel Und Gretel, 2015
Markus Schneider ja Thomas Hensel
Pfalzin alue länsi-Saksassa
Merlot, Blaufränkisch, St. Laurent ja Cabernet Sauvignon
12,90€ (toukokuu 2017 Frankfurtin lentokenttä)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!