Kirjan suurin heikkous piilee varmaankin juuri tässä. Elämäkertoja voi toki kirjoittaa vielä elävistä henkilöistä, mutta jotta niihin saataisiin selkeä rytmi ja johtopäätöksiä voitaisiin tehdä, niin kirjassa yhtenä keskeisenä johtolankana pitäisi olla aihe, jonka kirjan kohde on saanut jollakin tasolla päätökseen. Esimerkiksi jos joku nyt vuonna 2018 kirjoittaisi Suomen presidentti Sauli Niinistöstä elämäkerran, joka keskittyisi hänen presidenttiyteensä, niin todennäköisesti hieman pieleen menisi. Työ on vielä kesken, eikä keskeneräisistä asioista kannata mitään suuria johtopäätöksiä tehdä. Isot kokonaisuudet vaativat aikaa, jotta niistä voidaan tehdä kunnollisia loppupäätelmiä.
Kirjan loppuosassa on keskitytty eurokriisiin, jota ei vielä 2014 oltu saatu kunnolla päätökseen. Samoin Angela Merkelin ura Saksan liittokanslerina ja Euroopan Unionin keskeisenä vaikuttajana on kirjan julkaisun jälkeen jatkunut, ja jatkuu yhä. Kirjassa ei onnistuta tekemään kunnollista "välitilinpäätöstä", todennäköisesti koska sellaista ei Angela Merkelin urasta liittokanslerina vielä oikein ole. Kirjan olisi pitänyt keskittyä Merkelin uraan ennen kuin hänestä vuonna 2005 tuli Saksan liittokansleri tai sitten odottaa julkaisuaan jonnekin tulevaisuuteen, jolloin hän ei enää kyseisessä virassa toimi.
Teoksen viimeinen kappale kruunaa kirjalijan pessimismin - tai sitten se on jotakin saksalaista huumoria, jota en ymmärrä. Onneksi Angela Merkelin ura jatkunut ainakin neljä vuotta vielä tämän jälkeenkin.
"Mutta vielä joskus häneen (Angela Merkel) kyllästytään, ja puolue kääntyy häntä vastaan. Helmut Kohlillekin kävi niin. Silloin ymmärretään, että myös Angela Merkelin kaudella oli rajansa. Kun ajanhenki muuttuu, silloin aika on pysähtynyt."
Kirja valikoitui lukulistalleni Kauppalehti Optiossa olleen Finnairin digijohtaja Katri Harra-Salosen suosituksesta. Saksan rooli EU:ssa ja myös Suomen kauppakumppanina on niin merkittävä, että jonkinlaiseen yleissivistykseen kuuluu mielestäni tietää jotakin myös maan päämiehestä. Merkelistä kertovia kirjoja ei vastaani juurikaan ole tullut, joten päätin tämän lukea.
Kaikessa on aina jotakin positiivista, joten loppuun myös niitä, sillä kritiikistäni huolimatta, kirjasta huomaa, että sen kirjoittaja Stefan Kornelius tuntee hyvin saksalaisen politiikan. Hänellä on hyvä käsitys sekä Saksan sisäpolitiikan että Euroopan unionin sisäpiiriläisten välisistä suhteista. Hän myös perustelee laajalti eri tilanteita ja niissä tehtyjä päätöksiä. Ja jääpähän itselleni hyvä syy lukea tulevaisuudessa jokin muu Merkelistä kirjoitettu kirja.
Saksalaisesta kertovan kirjan pariksi piti valita perussaksalaista viiniä - eli Moselin laakson Riesling. Blitz Riesling on hyvin klassista Rieslingiä. Se on puolikuivaa. Usein tulee valittua vain kuivia viinejä, mutta puolikuivat Rieslingit ovat usein positiivisia yllätyksiä, joten niihin kannattaa myös joskus ainakin koemielessä tarttua. Viinin tuoksussa on sitruksisuutta ja omenaisuutta. Viinissä on hieman voimainen suuntuntuma. Maussa sitruksisuus ja omenaisuus jatkavat kulkuaan sopusoinnussa. Viinissä on sopivasti hapokkuutta taittamaan makeutta. Sopii loistavasti vaikka kesäisen juustosalaatin tai kasvispaistoksen pariksi.
Kirjan ja viinin yhteensopivuudelle annan kolme pistettä. Viinillä on selkeä alku ja loppu ja se on johdonmukainen. Samaa ei voi kirjasta sanoa. Molemmissa löytyy saksalaista jämäkkyyttä ja rakennetta. Viinistä saa kyllä enemmän irti ilman kirjaa.
Angela Merkel
Kirjoittanut Stefan Kornelius
Suomennos Auditorium ja Ilpo Jäppinen
Alkuteos Angela Merkel - Die Kanxlerin und ihre Welt
Auditorium 2014
251 sivua
Blitz Riesling
2017
Mosel, Saksa
9,98€ (Alkosta kesäkuussa 2018)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!