Pertti J. Rosila on eduskunnan talouspäällikön virasta eläköitynyt ja sen jälkeen "Herrahissin vauhdissa" kirjan kirjoittanut mielipiteitä jakava henkilö. Hän on huolehtinut kansanedustuslaitoksemme rahaliikenteestä vuodesta 1988 lähtien ja sinä aikana ehtinyt työskennellä useamman puhemiehen kanssa. Hänen tarkan valvontansa alaisuuteen ovat kuuluneet myös yksittäisten kansanedustajien työhön liittyvät menot ja niiden seuranta. Rosila on aiemmin julkaissut samasta aiheesta teoksen "Arkadianmäen kirstunvartija", johon en ole ehtinyt tutustua.
Kirja rakentuu pitkälti sarkasmin ja Rosilan hieman omintakeisen huumorin varaan. Hän ruotii kansanedustajien rahankäyttöä hyvin avoimesti ja kertoo reippaasti oman mielipiteensä näiden taloudenhallinnan kyvyistään sekä yhteiskunnan varojen käyttöön liittyvästä moraalista. Tietoa ja ymmärrystä Rosilalla on paljon, sitä ei varmasti yksikään lukija tai kuuntelija voi kiistää. Jotenkin kirjasta paistaa kuitenkin myös katkeruus yksittäisiä edustajia ja koko systeemiä kohtaan. Tai sitten en vain osaa tulkita huumoria kaikissa kohdissa oikein. Jossakin kohtaa kirjaa kuunnellessani mietin, miksi oikeastaan kirjaa kuuntelin, sillä huomasin tulevani siitä vain huonolle tuulelle ja menettäväni entisestään luottamusta eduskuntaamme kohtaan. Aivan liian monella kansanedustajalla tuntuu olevan liikaa aikaa suunnitella, kuinka juuri hän pääsisi parhaiten hyötymään yhteisten varojen mahdollisimman tehokkaasta henkilökohtaisesta hyödyntämisestä. Matka- ja asumiskuluja on vuosikymmenten aikana saatu hyvin moninaisten kepulikonstien avulla törkeästi hyödynnettyä. Tulevien "väärinkäytösten" estämiseksi eduskunnan toimikunnat ovat istuneet ja tarkentaneet ohjeistuksia, jotta jatkossa toimittaisiin yhteisten pelisääntöjen mukaan. Tästä huolimatta aina on löytynyt yhteisten sääntöjen rikkojia tai ainakin hyvin osaavia kiertäjiä.
Kuuntelin kirjan sinnikkäästi loppuun ja yritin ottaa sen mielenkiintoisesti kerrottuja sattumuksia huumorilla. Onneksi iso osa kirjassa nimeltä mainituista edustajista, ei enää kyseisessä virassa toimi. Ja onneksi joukossa on myös useita rehellisiä ja hyvällä moraalilla toimivia kansanedustajia, joista vain ei pidetä samalla tavalla positiivista meteliä. Positiivista kirjassa on, että se hieman avaa mm. kansanedustajien työn tuloja ja menoja. Tässä mielessä suosittelen sitä luettavaksi kaikille äänestäjille. Tosin kannattaa pitää mielessä, että kirjailijan oma poliittinen näkemys ja mielipiteet paistavat kirjasta selkeästi, eikä ehkä tämän vuoksi aivan kaikkia kirjan kohtia kannata ottaa liian vakavasti, tai ainakaan henkilökohtaisesti, kuten itselleni meinasi kuunnellessa käydä.
Kirjan kanssa maistoin hyvin mielenkiintoista ja todella hyvää suomalaista ice cideria. Kyseinen ice cider on Fiskarsissa sijaitsevan Kuura Ciderin suomalaisista omenoista valmistama makea siideri. Hyvin vastaavanlaista kuin vaikkapa jäisistä viinirypäleistä valmistettu, usein itävaltalainen tai kanadalainen ice wine. Ice cider on jälkiruokajuoma, joka nautitaan hyvin kylmänä. Se maistuu hyvin sellaisenaan maittavan aterian päätteeksi tai vaikkapa miedosti foliokääreessä grillattujen marjojen ja valkosuklaan sekä näiden kanssa lisukkeena tarjotun limetinmehuisen turkkilaisen jogurtin kanssa. Kuura Ice ciderissa on sitruksisuutta hieman raikastamassa muuten hyvin hunajaisen makeaa omenaisuutta. Vaikka on kyse hyvin makeasta juomasta, on siinä kuitenkin raikkautta. Myös maltillinen alkoholinmäärä (12%) pitää maun avoimena ja tuoreena. Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen tuttavuus, jos tätä pääsee vaikkapa paikan päälle Raaseporiin maistamaan tai Alkon tilausvalikoimasta saa pullon itselleen hankittua.
Kuura Cider kertoo, että kyseinen siideri on valmistettu vuoden 2016 talviomenoista, jotka on puristettu mehuksi tankkeihin ja jätetty talven ajaksi ulos jäätymään. Pakkasten loputtua ensimmäinen sulanut osa on otettu talteen ja sen on annettu käydä 6 kuukautta.
Kirjan ja jääsiiderin yhteensopivuudelle annan kaksi ja puoli pistettä. Yhdistävää on molemmissa suomalaisuus ja juurevuus. Siideristä sen sijaan tulee rehellinen ja aito olo sekä hyvä mieli. Kirjan eduskunnasta antama kuva sen sijaan saa olon epäuskoiseksi ja närkästyneeksi. Tämä ei sinänsä ole kirjan tai sen kirjoittajan vika, vaan tuon valtion laitoksen.
Helmet-lukuhaaste 2019: 31. Kirjassa kuljetaan metrolla
Osallistun kansikuvalla Kirjankansibingoon 2019: Mies
Herrahissin vauhdissa
kirjoittanut Pertti J.Rosila
Kustannusosakeyhtiö Tammi 2019
14h, 39min (kuunneltu äänikirjana)
lukija Aku Laitinen
Kuura Ice Cider
Omena 2017
Fiskars, Suomi
29,69€/375ml (Alkosta heinäkuussa 2019)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!