Lähikaupan nainen (kirjoittanut Sayaka Murata)

Japanilaisen Sayaka Muratan teos "Lähikaupan nainen" on kiehtova ja hieman absurdi kuvaus siitä, kun yhteiskunnan normit eivät tavoitakaan käytäntöä. Sayaka Murata on japanilainen kirjailija, jolta on japankiksi julkaistu 10 teosta ja englanninkielellä kaksi pitkää ja kaksi lyhyttä kirjaa. Hän on teoksillaan voittanut useita japanilaisia ja kansainvälisiä palkintoja.

Lähikaupan nainen -kirja kertoo 36-vuotiaasta Keikosta, joka on opiskeluaikanaan aloittanut japanilaisessa pienessä ruokakaupassa, joka lähinnä myy mukaan erilaisia valmisruokia ja herkkuja. Työskentely kyseisessä hyvin järjestäytyneessä ketjuliikkeessä on tarkkaa ja täsmällistä ja se sopii hyvin Keikon luonteelle. Keiko valmistuu koulusta, mutta ei halua etsiä uutta työpaikkaa, saati puolisoa, jonka kanssa perustaa perhe. Keikon vanhemmat ja sisko kyseenalaistavat hänen elämäänsä ja yrittävät patistaa häntä toimimaan perinteisten yhteiskunnan normien mukaan. Tämän seurauksena Keiko hankkii itselleen hyvin epäkelvon "vale" puolison, jonka kanssa yhteiselosta ei tule oikein mitään.

Kuvaus japanilaisesta yhteiskunnasta?

Kirja on kiinnostava katsaus Japaniin. Yhteiskunnalliset statukset ja pelko joukosta poikkeavuudesta ovat suuria. Status ei liity pelkästään henkilöön itseensä, vaan myös tämän perheeseen. Mikäli vanhempien lapsi poikkeaa jotenkin "tavallisesta", joutuvat vanhemmat myös huonoon valoon muiden silmissä. En tunne japanilaista kulttuuria hyvin, mutta uskoisin, että kirjan antama kuva on kuitenkin hieman liioiteltu. 

Sen sijaan kuvailut Keikon työpaikkana toimivasta valintamyymälästä kuulostavat täysin aidolle. Tuotteet on kaikki selkeästi ja harmonisesti aseteltu. Pakkausten ulkonäkö ja palvelukulttuuri ovat itsessään jo puolet koko tuotteen ostokokemuksesta. Vastaa hyvin sitä, ehkä stereotyyppistä kuvaa, joka itselläni japanilaisista myymälöistä on. 

Totuudenmukaista tai ei, mutta kirja on kuitenkin osittain hauska, mutta myös surullinen. Päähenkilön paineet siitä, ettei hän saa olla sellainen kuin oikeasti haluaisi ja tehdä elämässään omanlaisiaan valintoja, aiheuttavat hänelle paljon stressiä ja pettymyksiä. Kirjaa lukiessa pohdin, onko meillä Suomessakin tälläistä statukseen ja ennalta odotettuihin toimintatapoihin liittyviä odotuksia. Ne eivät ole yhtä selkeästi näkyvillä, mutta ehkä meilläkin osin tiedostamatta helposti ihmetellään ihmisiä, jotka tekevät elämässään täysin poikkeavia valintoja vaikka töiden, opiskelujen, asuinpaikan tai kumppanin suhteen. Selkeän rakenteensa vuoksi kirja soveltui hyvin kuunneltavaksi. 

Japani viinimaana
Uuden vuoden ja kunniaksi, blogi jättää ainakin tämän kirjan yhteydestä pois yksittäisen viiniarvostelun. Viinit eivät jää kuitenkaan täysin unholaan, vaan tällä kertaa keskitytään kirjan maan mukaisesti japanilaisiin viineihin. Alkon valikoimista löytyy vuoden 2021 alussa kaksi japanilaista valkoviiniä. Molemmat on valmistettu maassa pitkään valmistetusta valkoisesta Koshu-rypäleestä. Rypäleestä valmistetut viinit ovat tavallisesti hedelmäisiä ja sitruksisia. Niissä on ohut kuori, jonka ansiosta ne sopivat hyvin kasvatettavaksi kosteassa ilmastossa. Japanissa on kolme merkittävää viininviljelysaluetta: Yamanashi, Nagano ja Hokkaido. Viinejä on pienissä määrissä viljelty maassa ainakin sata vuotta, mutta ala on kasvanut erityisesti toisen maailmansodan jälkeen ja erityisesti parina viimeisenä vuosikymmenenä. 

Lähde: winegossips.com

Helmet-lukuhaaste 2021: 37. Kirjan henkilön työ on tärkeä tarinassa

Muissa blogeissa kirjasta sanottua:

Bibbidi Bobbidi Book -blogissa on ihasteltu kirjan merkittävyyttä sen sivumäärään nähden. Pohdiskelua on herättänyt myös tietty raami, jonka mukaan ihmisten olisi ulkopuolisten mukaan soveliasta elää. 

Kirjaluotsi -blogi ei pidä kirjaa hauskana, vaan yhteiskuntakriittisenä kirjana. Sen dialogi etenee nopeasti ja on ytimekästä. 

Lähikaupan nainen

kirjoittanut Sayaka Murata

kääntänyt Raisa Porrasmaa

lukija Vuokko Hovatta

Gummerus 2020

3h, 50min (kuunneltu äänikirjana)

Mennyttä ja tulevaa kirjavuotta

 Vuosi 2020 on takanapäin ja aika suunnata kohti uutta vuotta uudella innolla. Päätöksiä tai lupauksia en uudelle vuodelle ole blogin osalta tehnyt, mutta jonkinlaisia muutoksia lienee luvassa. Kirjablogien - ja myös viinien kohdalla - on aina ollut hienoa, etteivät postaukset itsessään vanhene. Osa kirjoista jää aikaa myöten unholaan, mutta suurimpaan osaan tartutaan vielä vuosikymmentenkin päästä. 

Instan, Twitterin ja Facebookin myötä jatkuva tarve reagointiin ja somen selaamiseen on kasvanut myös kirjablogien puolella. Positiivista on tämän synnyttävä mielenkiintoinen ja ajankohtainen keskustelu, johon on helppo ottaa osaa. Negatiivisena puolena sen sijaan ajankäyttö ja stressi siitä, ettei ehdi blogata tarpeeksi usein. Luettuja ja blogikirjoitusta odottavien kirjojen määrä tuntuu koko ajan kasvavan. Periaatteenani on ollut blogata vain itseäni kiinnostavista kirjoista, arvostelukappaleita en ole vastaanottanut, sillä en voi luvata, että niistä välttämättä ehtisin bloggaamaan. Pääkaupunkiseudun kirjastot ja erilaiset digi- ja äänikirjapalvelut tarjoavat itsessään todella runsaasti helposti saatavilla olevaa kirjallisuutta.

Loppusyksystä blogi-kirjoitukset jäivät tahattomalle ja suunnittelemattomalle tauolle. Päätin, että seuraava postaus tulee, kun siltä tuntuu. Seurasin kyllä "tauon" ajan aktiivisesti kirjallisuuskeskusteluja, muita blogeja ja aihetta koskevaa some-kirjoittelua. Muutaman kirjankin luin. Vuoden vaihduttua on into kirjoittamiseen ja lukemiseen taas nostanut päätään. Jotta mielekkyys bloggaamiseen säilyy kokeilen paria erilaista lähestymistapaa blogin aktiivisena pitämiseen. 

Sen voin luvata, että kirjat, ja ehkä myös viineihin liittyvät aiheet, tulevat pysymään kaiken tekemisen keskiössä. Oikein hyvää alkanutta vuotta lukijoille ja palautetta, ideoita ja kommentteja otan jatkossakin ilolla vastaan!