Näytetään tekstit, joissa on tunniste Aarnipuro Marja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Aarnipuro Marja. Näytä kaikki tekstit

lauantai 14. joulukuuta 2019

Syöpälääkärin kuolema (kirjoittanut Marja Aarnipuro)

Syöpälääkärin kuolema on Marja Aarnipuron kolmas osa reportteri Kaarina Riikosesta kertovassa sarjassa: "Kaarina Riikonen ratkaisee". Aarnipuro on myös julkaissut kaksi omakohtaista rintasyöpää käsittelevää kirjaa. Päivätyökseen Aarnipuro on Apu-lehden päätoimittaja. 

Dekkarisarjan päähenkilö Kaarina Riikonen on keski-ikäinen perheenäiti, joka työskentelee Viikko-lehdessä. Sattumien kautta hän ajautuu tilanteiden ääreen, joissa on henkirikos-tutkimus käynnissä. Uteliaana toimittajana hän ryhtyy omatoimisesti selvittämään tapausta ja onnistuu samalla auttamaan myös poliisia syyllisen löytämisessä. Toimittajan työn lisäksi kirja käsittelee rintasyöpään sairastumista, poliisin työtä, alkoholismia ja löytyy kirjasta myös hieman ihmissuhdekiemuroitakin.

Sarjan kolmas osa
Ensimmäisen sarjassa julkaistun Maakellarin salaisuus ja sen jatkoksi tulleen  Ikäneidon testamentti kohdalla olen pohtinut mikä on dekkarin määritelmä. Kirjoissa tapahtuu kyllä murha, mutta erityisen jännittäviä tai raakoja ne eivät ole, kuten useat muut tämän ajan rikoskirjat. Toisaalta eivätpä vaikka Agatha Christien Neiti Marple- tai Hercule Poirot -sarjojen kirjat myöskään erityisen jännittäviä ole. Itse kuvailisin Kaarina Riikonen -sarjan kirjoja ehkä dekkari chick litiksi. Ihmissuhteet ja kiemurat sekä mukava leppoisuus ovat murhan selvityksen lisäksi keskiössä.

Tämä sarjan kolmas osa oli mielestäni tähän astisista paras ja sen lukemista ei olisi illalla halunnut jättää kesken. Tapahtumat tuntuivat loogisilta ja aidoilta, eikä asioita selitelty liikaa. En kiinnittänyt huomiota epäjohdonmukaisuuksiin tms. ja kirjan hahmojen reagoinnit tuntuivat oikeilta. Lisäksi tapahtumapaikat oli kuvailtu oikeellisesti. Mukava lukukokemus ja toivon, että Kaarinan tarinaan tulee vielä jatkoa.

Kevyttä talviviiniä Italiasta
Kirjan kanssa maistoin italialaista Veneton alueelta tulevaa punaviiniä. Viini oli keskitäyteläistä ja keskitanniinista. Olematta hilloista, siinä oli onnistuneesti paljon talvista marjaisuutta - kirsikkaa, karpaloa ja luumua. Oikein mukava kevyehkö kokonaisuus, usein talvella nautittavien täyteläisten punaviinien vaihtoehdoksi, mikäli ei kaipaa usein hieman kirpahkoa pinot noirimaisuutta. Viini maistuu hyvin sellaisenaan hyvän kirjan tai seuran kanssa sekä kantarellitäytteisten raviolien ja salaatin kanssa. Varman pastan lisäksi voisi sopia myös viikunaa ja sinihomejuustoa sisältävän salaatin kaveriksi.

Kirjan ja viinin yhteensopivuudelle annan kolme ja puoli pistettä. Molemmat sopivat hyvin talven pimeyteen synkistämättä kuitenkaan entisestään lisää pimeyden keskellä. Kirja on hieman viiniä kevyempi, eikä yhtä täyteläinen. Mukavia tutustuttavia - yhdessä ja erikseen.

Syöpälääkärin kuolema
kirjoittanut Marja Aarnipuro
Crime Time 2019
325 sivua

Anno Domini
Bio, No Added Sulphites Merlot
Veneto, Italia
9,98€ (Alkosta marraskuussa 2019)

keskiviikko 18. heinäkuuta 2018

Ikäneidon testamentti (kirjoittanut Marja Aarnipuro)



Ikäneidon testamentti on toinen Marja Aarnipuron Kaarina Riikonen ratkaisee -sarjaan kuuluvista kirjoista. Ensimmäisen Maakellarin salaisuus -teoksen luin vajaa vuosi sitten. Muistikuvani ja myös blogitekstini perusteella tuossa kirjassa oli potentiaalia, mutta esikoisteoksen lapsuksia. Tämä toinen noudattelee henkilöhahmoiltaan paljon ensimmäistä, mutta kirjoitusasu ja tarinan johdonmukaisuus ovat mielestäni tässä paljon viimeistellympiä.

Kirjan henkilöhahmot muistuttavat hieman ruotsalaisen dekkaristi Camilla Läckbergin hahmoja. Niissä on samaa herttaisuutta ja viattomuutta. Hahmot ovat jopa liian kilttejä ollakseen totta - ainakin dekkarissa. Mutta, kun lukijana tästä pääsen yli, niin kirjan tarina vetää minut mukaansa. Lapsensa aikuistumisen, kiireisen työn, vaihdevuosien ja jonkinlaisen parisuhdekriisin ympärillä elävä toimittaja Kaarina Riikonen kohtaa läheisen naapurinsa kuoleman. Pian selviää, ettei 88-vuotiaan naisen kuolema ollutkaan luonnollinen, vaan jollakin oli jostakin syystä aihetta päästä hänestä eroon. Murhan syyn selvittäminen pyörii varsin samojen perusteemojen ympärillä kuin vaikkapa kuuluisalla yksityisetsivällä Hecule Poirotilla. Kenellä oli mahdollisuus, osaaminen ja motiivi suorittaa murha. Syyllinen saadaan lopulta kiinni ja siinä sivussa muutama muukin asia ratkottua.

Kirjasta jäi erityisesti mieleen monet tarkkaan ja omasta mielestäni oikein kuvaillut paikat ympäri Helsinkiä ja jopa Nizzaa sekä Monacoa pitkin. Lukija voi hyvin kuvitella olevansa liikkeelle samoilla paikoilla kuin kirjan päähenkilökin. Todentuntuisuutta ja jonkinasteista aitoutta kirjasta kuitenkin puuttui. Hyvin mahdollista, ettei kirjailija ole tähän edes täysin pyrkinyt, vaan halunnut tehdä tarinasta hieman leppoisamman dekkarin. Kirja etenee nopeasti ja sen lukee helposti parissa illassa. Toivottavasti Kaarina Riikonen -sarjaan on tulossa jatkoa, sillä mielelläni haluaisin kuulla päähenkilöstä vielä jatkossakin.

Kirjan kanssa maistoin itävaltalaista Zweigelt-rypäleestä tehtyä punaviiniä. Rypäleessä on samaa tyyliä ja perimää kuin vaikkapa ranskalaisessa Gamayssa. Viinissä oli maltilliset ja pehmeät tanniinit. Hapokkutta sopivasti, jotta viinin (metsä)marjaisuus pääsi esille. Viinissä on myös runsaasti kirsikkaisuutta. Viini on parhaimmillaan hieman viileänä (15-20 astetta). Se maistuu sellaisenaan seurustelujuomana. Ruoaksi sen kanssa kokeilin itse tehtyä mehevää burgeria. Mielestäni viini pärjäsi hyvin myös tällaisen ruoan parina.

Kirjan ja viinin yhteensopivuudelle annan neljä pistettä. Molemmissa on raikkautta ja sopivat hyvin kuumiin kesäpäiviin. Keveys ja helposti nautittavuus yhdistää myös näitä.

Ikäneidon testamentti
kirjoittanut Marja Aarnipuro
Crime Time 2018
327 sivua

Pratsch
Zweigelt Classic 2016
Niederösterreich, Itävalta
14,40€ (Alkosta heinäkuussa 2018)

tiistai 5. syyskuuta 2017

Maakellarin salaisuus (kirjoittanut Marja Aarnipuro)

Marja Aarnipuron esikoisteos Maakellarin salaisuus on romaanin ja dekkarin välimuoto. Se kertoo keski-ikäisestä toimittajasta, joka kohtaa vuoden uutisloopin mökillään. Kirja etenee leppisasti yhdessä tasossa seuraten Kaarinan haastatteluja ja niiden myötä myös koko murhamysteerin selviämistä. Kirjan henkilöhahmot ovat hyvin inhimillisiä ja todenmukaisia. Kirja ei ole jännittävä, mutta siinä selvitettävän murhan perusteella kyseessä kuitenkin mielestäni dekkaria lähenevä romaani.

Kirjan tyyli on hieman naivi ja kirjasta löytyy muutamia epäjohdonmukaisuuksia. Teksti on kuitenkin sujuvaa ja kirja on helppo lukea parissa illassa. Mukavaa myös, että kirjan tapahtumat sijoittuvat aivan lähihistoriaan ja myös itselleni tutuille paikoille. Jotenkin kirja jää kuitenkin varsin heppoisaksi, eikä siitä löydy kerroksellisuutta taikka juonesta kohtia, joita huomaisin jääväni pohtimaan kirjan lukemisen jälkeen. Kirjailija Aarnipuro on toiselta ammatiltaan toimittaja ja hänen kirjan päähenkilönsä vaikuttaa hyvin samanlaisessa elämäntilanteessa elävältä henkilöltä kuin Aarnipuro itse.


Kirjan kanssa maistoin chileläistä Casillero del Diablo Pinot Noiria. Väriltään viini on rypälelajikseen varsin tummaa ja täyteläistä. Sen tuoksussa on voimakkaasti puolukkaa ja hieman yrttisyyttä sekä lakritsaa. Mausta löytyy puolukan lisäksi myös muita tummia marjoja ja hieman pippurisuutta. Viini on kohtalaisen hapokas ja hyvin miedosti tanniininen. Kirjan lisäksi viinin kanssa maistui tomaattinen, pitkään haudutettu pasta bolognese.

Kirjan ja viinin yhteensopivuudelle annan neljä pistettä ja plussan. Molemmat ovat helppoja, mukavan keveitä, mutta eivät kuitenkaan liian helposti nieltävää. Niissä on alkusyksyyn sopivaa tunnelmaa. Yhdessä tai erikseen kumpikaan ei kuitenkaan mikään varsinainen huippu ole tai jää erityisesti mieleen.




Maakellarin salaisuus
kirjoittanut Marja Aarnipuro
Crime Time, Turku
2017
294 sivua

Casillero del Diablo
Pinot Noir 2016
Casablanca, Chile
10,08€ (Alkosta heinäkuussa 2017)