sunnuntai 22. marraskuuta 2026

Kairos. Kirjoittanut Jenny Erpenbeck


Itä-Saksassa syntynyt Jenny Erpenbeck oli itselleni uusi tuttavuus, kun lukupiirissä käsiteltiin hänen teostaan "Kairos". Se kertoo nuoren naisen ja vanhemman naimisissa olevan miehen suhteesta. Kirjasta löytyy yhteiskunnallisia puolia, intohimoa, vallankäyttöä ja yksilöiden tuntemuksia näiden keskellä. 

Kiinnostavina yhteiskunnallisina yksityiskohtina mieleeni jäi esimerkiksi päähenkilö-Katharinan vieraileminen lännen puolella Kölnissä. Hän ihasteli kaikkea mitä kaupoissa oli tarjolla ja edullisia hintoja, mutta toisaalta ihmetteli myös lyhyellä vierailullaan havaitsemiaan ristiriitaisia arvoja. 

Katharinan ja Hansin suhteen synty on hyvin romanttinen ja sen on kuvailtu olleen lopulta todella pienestä kiinni - ehkä kohtalo on puuttunut tässä peliin? Vallankäyttöä esiintyy erityisesti päähenkilöiden välillä. Kirjaa lukiessani ajattelin, että mies käyttää suhteessa naiseen valtaa, mutta en lopulta tiedä kuinka paljon tästä oli kyse. Mikä miehen valta lopulta oli ja pakotettiinko Katharine alistumaan miehen vallan alle vai halusiko hän alistua siihen itse vapaaehtoisesti?

Kirja on mielenkiintoinen, mutta jotenkin vaikeaselkoinen. Se sijoittuu Itä-Berliiniin, kuten Meri Valkaman kirjoittama "Sinun, Margot", joka jäänyt positiivisempana tapauksena mieleeni. Lukupiirissä käydyssä keskustelussa siitä paljastui paljon uusia puolia, jotka aukeaisivat ehkä toisella lukemalla. Jotenkin kirja ei kuitenkaan jäänyt mieleeni tai kolahtanut suuremmin, enkä siihen varmaan tule jatkossa palaamaan. Sen sijaan olisi kiinnostavaa lukea Erpenbeckiltä jokin toinen teos.

Helmet-lukuhaaste 2026: 11. Kirjassa on 400-500 sivua

Kairos
Kirjoittanut Jenny Erpenbeck
Suomentaja Jukka-Pekka Pajunen
Tammi 2025
407 sivua


maanantai 9. marraskuuta 2026

View from the East Wing. Kirjoittanut Jill Biden


Jill Bidenin kertomus ajastaan Yhdysvaltojen ensimmäisenä naisena vuosina 2021-2025, on ollut kiinnostavaa aikaa Trumpin presidenttikausien välissä. Oman lisänsä kauteen ovat tuoneet myös korona ja Ukrainassa käytävä sota. Hänen uusin kirjansa keskittyy erityisesti tähän aikaan. Aiemmin Jill Biden on julkaissut neljä kirjaa. 

Jill Biden on ammatiltaan opettaja ja hän myös jatkoi ammatissaan puolisonsa presidenttikauden aikana. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Yhdysvaltojen presidentin puoliso jatkoi omaa uraansa puolison presidenttikauden ajan. Opettajuus näkyy ja kuuluu kirjassa, eikä Jill ole halunnut peitellä tätä millään tavoin, vaan on ylpeä siitä, että pystyi jatkamaan työssään myös puolisonsa Joen presidenttikauden aikana.  

Kirja on tyylikäs, mutta loppuen lopuksi se ei paljasta oikein kirjoittajastaan tai tämän erityislaatuisesta elämänvaiheesta Yhdysvaltojen ensimmäisenä naisena juuri mitään uutta. Jopa Trumpiin liittyvät mielipiteet Jill on onnistunut pitämään pitkälti itsellään muutamia yleisluontoisia toteamuksia lukuun ottamatta. Tästä huolimatta kirja on hyvin sympaattinen ja ajankohtainen. Jillin kertomukset matkoistaan ja muista edustustehtävistään sekä puolisonsa tukena pysymisestä välittyvät lukijalle hyvin yksinkertaisina, vaikka toisaalta käsitykseni mukaan, monia asioita on varmasti pitänyt suunnitella paljon pidempään ja syvällisemmin kuin kirjailija antaa ymmärtää. Olen lukenut myös Michelle Obaman kirjan ja hänen teoksestaan välittyi samanlainen kuva. 

Kirjassa nousee useamman kerran esille Bidenien perheen kokemat traagiset tapahtumat. Joe Bidenin ensimmäinen vaimo kuoli auto-onnettomuudessa, samoin kuin heidän pieni tyttärensä. Jill Biden astui kuvioihin, kun Bidenin pojat olivat vain muutaman vuoden ikäisiä ja kirjassa Jill puhuu itsestään poikien äitinä - ja sitä hän varmaankin on heille käytännössä myös ollut. Jill ja Joe saivat myös yhteisen tyttären. Muutama vuosi sitten myös Bidenin toinen poika Beau menehtyi aivokasvaimeen. Tästä Joe Biden kertoo kirjoittamassaan kirjassa tarkemmin.

Helmet-lukuhaaste 2026: 19. Kirjassa on jokin talon osa

View from the East Wing

kirjoittanut Jill Biden 

Gallery Books 2026

272 sivua 

lauantai 10. lokakuuta 2026

Radikaalit ratkaisut. 7 rohkeaa tekoa Suomelle. Kirjoittanut Inka Mero ja Tero Ojanperä


Aitoja ja konkreettisia ratkaisuehdotuksia Suomen yhteiskunnan tilanteeseen tuova kirja. Näin voisi mielestäni hyvin kiteyttää Inka Meron ja Tero Ojanperän ajankohtaisen teoksen. Inka Mero on kasvuyrityssijoittaja ja Tero Ojanperä on mm. Silo AI:ta kehittänyt teknologiavisiönääri. 

Kirja tarjoaa seitsemän ratkaisua Suomeen kohdistuviin haasteisiin, joissa teknologia ja tekoäly oikeasti tuovat konkreetista apua. Ehdotukset ottavat inhimilliset piirteet huomioon ja ovat ihmisläheisiä - eivätkä tunnu lukijasta vain tehostavilta toimenpiteiltä, kuten helposti erilaisten virastojen tai ministeriöiden kautta tulevat ehdotukset (viimeisimpänä eläkeiän nosto 70 vuoteen). 

Luin ensin painettua kirjaa, mutta aikataulullisista syistä siirryin kirjan kuunteluun. Kirja toimi hyvin kuunneltuna, mutta ehkä kokonaisuus olisi avautunut loogismmin luettuna. Kirjan lopussa on esitetty radikaalit ratkaisut -canvas. 

Ensimmäinen ratkaisu koski algoritmien voimaa, joka ohjailee käytännössä meitä kaikkia. Puhelinta, tai muuta ruutua, selaillessa kuluu huomaamatta puoli tuntia ja erilaisia sovelluksia tulee availtua melkeinpä huomaamatta. Kirja ehdottaa useanlaisia pieniä tapoja, joita voimme tehdä ja jolloin algoritmit eivät enää hallitse meitä vaan me niitä. Esimerkkinä mainittakoon pienten muutosten tekeminen: "vaihda puoli tuntia lyhytvideoita yhteensä hyvään artikkeliin, vietä aikaa kasvokkain ystävien kanssa tai pidä puhelin tauolla ennen nukkumaanmenoa" (s. 54).

Toisessa ratkaisussa kehitettiin ratkaisu nuorten miesten syrjäytymiseen yhteiskunnasta. Usein merkit mahdollisuudesta pudota yhteiskunnan kelkasta näkyvät jo alakouluiässä: heikot arvosanat, lukemisen vastenmielisyys, levottomuus luokassa. Näiden havainnointiin ja erityisesti havainnoiden sanallistamiseen voisi hyödyntää Googlea, joka tuntee meidät paremmin kuin me itse. Datan perusteella voitaisiin heti puuttua, kun siitä nähdään, että lapsi tarvitsee tukea. Tämän tueksi, tai toisinpäin, tarvitaan inhimillisen kokoisia ryhmäkokoja kouluissa ja päiväkodeissa, sekä yhteisön muuttumista niin, että ongelmiin päästään puuttumaan ajoissa - taloudelliset resurssit ovat keskeisin vastaus tähän. Satsaus ongelmaan tänään takaa sen, että syrjäytyneitä nuoria ei ole 10-20 vuoden päästä suurta määrää, jolloin heidän osaamisensa ja mahdollisuutensa jäävät yhteiskunnalta käyttämättä ja samalla heistä koostuu yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Inhimillinen kärsimys on tietysti aivan oma lukunsa.

Kolmas ratkaisu on koskee tuottavuuden parantamista. Tästä teemasta on kuultu ennenkin, mutta asiasta tekee hieman mielenkiintoisemman sen, että tuottavuuden kasvua jaettaisiin myös työntekijöille esim. ylimääräisinä lomapäivinä. Kirjan mukaan tehottomuus johtuu siitä, ettei se ole kenenkään vastuulla. Ratkaisuksi ehdotetaan Ruotsista ja Virosta mallia ottaen aineetonta taloutta, jolla tarkoitetaan automatisoinnin ansiosta erilaisten prosessien (esim. lupaprosessit) nopeuttamista ja sijoitusten keskittämistä kotimaisiin start-uppeihin ja kasvuyrityksiin. 

Neljäs ratkaisu tuodaan huoltosuhteen muuttamiseen. Tällä hetkellä sataa suomalaista kohden on 62 huollettavaa. Huollettavilla tarkoitetaan esim. lapsia ja eläkeläisiä. Keskustelu pitäisi kääntää siihen, kuinka saadaan aikaiseksi talouskasvua, tuottavuutta ja innovaatioita. Tällä hetkellä keskustelu kääntyy usein siihen, kuka maksaa viulut. Ja kukapa muu tähän toisi ratkaisun kuin tekoäly. Kirjassa esitetään esimerkiksi, että tekoäly voisi tukea sitä, että eläkeläinen voisi sen avulla käyttää osan ajastaan esimerkiksi lasten hoitoon tai yksinäisten tai sairaiden hoitoon. Mutta tämä toki omaehtoisesti. 

Viides ratkaisu koskee riittävän osaamisen puutetta. Eri puolella maata on puutetta erilaisesta osaamisesta. Suomalaiset ovat korkeasti koulutettuja, mutta tämän lisäksi tarvitsisimme ulkomailta lisää korkeakouluopiskelijoita ja erityisesti meidän tulisi pystyä pitämään heidän täällä valmistumisen jälkeen. Tällä voitaisiin helpottaa ikääntymistä ja edessä siintävää työntekijäpulaa. 

Kuudennella ratkaisulla selätetään jatkuvasti kasvavat mielenterveysongelmat. Mielenterveysongelmat ovat kasvaneet ja niistä kärsivät erityisesti nuoret tytöt. Tähän on monta syytä, joita kaikkia ei voida yksin Suomesta käsin ratkaista. Mielenterveyttä tukevia asioihin sen sijaan pitäisi panostaa - niiden saavutettavuuden pitäisi olla helppoa ilman pitkiä jonotuksia tai suuria kustannuksia. Ja tähän ratkaisuun helpotusta toisi tietenkin digitalisaatio ja tekoäly, jotka auttaisivat ihmisiä pienellä kynnyksellä oikeiden palveluiden pariin. 

Seitsemäs kirjassa esitetty ratkaisu hakee vastauksen Suomen turvallisuuteen. Tässä keskitytään erityisesti pienen maan asemaan Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän hallitessa maailman politiikkaa. Tähän voidaan vaikuttaa nostamalla kansalaisten selviytymis- ja kriisiensietokykyä. Kun Suomi onnistuu esimerkiksi mineraalien, erikoisosaamisen tai muilla tavoilla tekemään myös muista maista riippuvaisia itsestään, on sen helpompi selviytyä myös tulevaisuuksien vallanjaon keskellä.

Kiinnostava kirja, ja erityisen positiivista oli, että se pyrki luomaan toivoa ja etsimään nimensä mukaisesti ratkaisuja. 

Helmet-lukuhaaste 2026: 14. Kirjassa on robotti, drooni tai jokin vastaava laite

Radikaalit ratkaisut. 7 rohkeaa tekoa Suomelle
Kirjoittanut Inka Mero ja Tero Ojanperä
Tammi 2026
8 h, 33 min (kuunneltu äänikirjana)

 

keskiviikko 7. lokakuuta 2026

Yksi elämä, yksi planeetta. Kirjoittanut David Attenborough

Sir David Attenborough on tunnettu brittiläinen luontodokumenttien tekijä, jonka samalla rauhallinen ja innostunut tyyli on jäänyt mieleeni aivan pienestä lähtien. Toukokuussa 2026 100 vuotta täyttäneen Attenboroughn teosta "Yksi elämä, yksi planeetta", voidaan mielestäni pitää hänen ihmiskunnalleen jättämänä perintönä, joka käy lähes sadan vuoden ajalta läpi ihmisen vaikutusta luontoon. Ja kuten kaikki tiedämme, vaikka emme olisi kirjaa lukeneetkaan, se on ollut valtava. 

Viimeisen sadan vuoden aikana ihmiskunnan toiminta on muuttanut ainoan planeettamme luonnon ja ekosysteemin, ja jos sama meno jatkuu, seuraavan sadan vuoden aikana pallomme muuttuu meille, ja muille planeetalla asuville, elinkelvottomaksi. Ei mikään hilpeä kirja, mutta saa kyllä ajattelemaan omia toimia. Nykyihmisen toimien suhteuttaminen on myös noussut itselleni viime aikoina useasti esille, kun lasten kanssa olemme pohtineet dinosaurusten aikakautta (joka kesti kymmeniä miljoonia vuosia), sekä maailmankaikkeuden syntyä, josta on yli 14 miljardia vuotta. Ihmiset ovat tallustaneet planeetalla noin 100 000 vuotta ja meidän toimemme ovat ovat onnistuneet pysyvästi ja hyvin kiihtyvään tahtiin muokkaamaan palloa viimeisten muutaman sadan vuoden aikana. 

Kirjaa lukiessani, pystyin kuvittelemaan Attenborough'n puhuvan rauhallisella brittiläisellä aksentillaan tarinaa ja toteavan, että vielä on toivoa jäljellä. Erityisesti mieleen jäi luku, jossa väestönkasvun (mikä on siis todella hyvä juttu) merkittävimmäksi tämän hetkiseksi syyksi nousi naisten koulutuksen lisääntyminen ja tasa-arvon kehitys - esimerkkimaana mainittiin Japani. 

Kirja pysäytti ja sai tuntemaan monessa kohdassa huonoa omaatuntoa omista valinnoista ja osoitti tieteellisiin tutkimuksiin perustuen, mitä tulee tapahtumaan, jos sama meno jatkuu. Tällaista pysähtymistä ja ajatusten herättelyä tarvitaan, vaikkei se toki mukavalle tunnukaan. Ilman sitä mikään ei kuitenkaan muutu ja laitamme päämme pensaaseen. Toki yhdellä yksilönä, on kohtalaisen pienet mahdollisuudet vaikuttaa, ja toisaalta kohtalaisen pienet muutokset maailmassa, joihin emme suoraan vaikuta, voivat saada merkittäviä muutoksia aikaan. Tulee mieleen vaikka korona, joka pysäytti lento- ja työpaikkamatkustamisen. Tai muutamana viime vuotena Suomessa, hieman yllättävänkin nopeasti, kiihtynyt sähköautoistuminen. Mielenkiintoista seurata miten tekoäly, datakeskukset ym. vaikuttavat luontoon. Erilaisia skenaarioita suuntaan ja toiseen on esitetty.

Kirjan lopussa oli todella viisas toteamus ja huomasin, että sama oli nostettu myös kirjan kannen sisäteksteihin: "Jos haluamme elää täällä vastaisuudessakin, pelkkä älykkyys ei riitä. Me tarvitsemme viisautta." (s. 232). Ja sitä viisauttahan saa vaikka kirjoja lukemalla. 

Helmet-lukuhaaste 2026: 50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä

Yksi elämä, yksi planeetta
Kirjoittanut David Attenborough
Suomentanut Ilkka Rekiaro
233 sivua
WSOY 2020

tiistai 8. syyskuuta 2026

Route 66 - Radiomiehen mietteitä matkan varrelta. Kirjoittanut Harri Moisio



Kuuntelin Harri Moision vuonna 2025 julkaistun teoksen Route 66. Kirja sattui kuuntelulistalle aivan sattumalta, kun Bookbeatista etsin pyörämatkalle sopivaa kuunneltavaa. Hyvä, että tämä innostava ja selkeä teos tuli vastaan ja sen kuuntelun aloitin, sillä kirja vei täysin mukanaan ja sen vaikutuksesta syntyi monta hyvää keskustelua.

Teos kertoo radiojuontoja Moision itselleen 50-vuotislahjaksi antamasta matkasta, jossa hän ajaa Yhdysvaltojen legendaarisimman tien Route 66 Chicagosta Los Angelesin Santa Monican rantahietikolle Harley Davidsonilla. Moisio lähtee matkaan suomalaisen matkaryhmän kanssa, joka on hänelle entuudestaan tuntematon. Tämä tuo kirjaan mielenkiintoista suomalaista näkökulmaa sekä myös Moision tekemiä havaintoja matkaryhmästään ja sen jäsenistä. Hyvin myönteisiä ja kohteliaita matkajia vaikuttaa ryhmä olevan. 

Rehellinen teos valottaa Moision ajattelua ja mietteitä muutenkin kuin vain matkaan liittyvää. Pari kertaa tuntuu, että kirja menee jopa paljastusten puolelle, jotka eivät valtatie 66 liity lainkaan. Vajaan 4 000 kilometrin matkan aikana ehtii kyllä hyvin asioita laajemminkin pohtia. Erityisesti pidin matkakuvailuista sekä pienistä yksityiskohdista liittyen Moision ja matkaseurueen kohtaamisiin paikallisten kanssa. 

Teoksen lopussa Moisio oli koonnut yhteen matkan kustannukset. Arvostan rehellisyyttä tähän liittyen ja samalla hieman itsekseni ihmettelin, että maailma on tosiaan viidessätoista vuodessa muuttunut kalliiksi. Moisio kertoi käyttäneensä matkaan kaiken kaikkiaan noin 15 000 euroa. Olen itse ajanut kyseisen reitin vuonna 2010, tosin henkilöautolla, ja silloin matkabudjettini oli noin 3 000 euroa. Nukuin pääasiassa motelleissa ja alkumatkasta hostelleissa. Matkalla olin kaiken kaikkiaan kolmisen viikkoa ja Los Angelesista matkasin vielä kolmeksi päiväksi San Franciscoon, josta lensin takaisin Suomeen. Olin tuolloin parikymmentä vuotias ja tein alkumatkan itse ja matkan puolivälistä eteenpäin isäni kanssa. Pääasiassa varasin majoituksia ja tein matkan rytmitystä itse reissun aikana. Paluulento oli varattu tiettynä päivänä, mutta muuten suunnitelmat pysyivät varsin avoimina. Reitistä poiketen kävin Moision tapaan myös Grand Canyonilla ja Las Vegasissa. Kalifornian rannikolla tuli kierrettyä myös San Diegossa ja Los Angelesin esikaupungeissa. 

Teoksen innoittamana kävin elokuvateatterissa katsomassa uudestaan ohjelmistolle nostetun Disneyn Autot -elokuvan ja yritin sieltä bongata Moision ääniosuuden. Hieno kirja ja matka, jota voin myös omasta puolestani suositella. Moisio itse äänikirjan lukijana toimii hienosti! Lähtisin matkalle uudelleen! 

Helmet-lukuhaaste 2026: 25. Matkakertomus

Route 66 - Radiomiehen mietteitä matkan varrelta
Kirjoittanut: Harri Moisio
Lukija: Harri Moisio
Readme.fi 2025
7h 55min (kuunneltu äänikirjana)

sunnuntai 30. elokuuta 2026

Enhän minä ole sellainen. Kirjoittanut Marie Aubert


Norjalaisen Marie Aubertin toinen lukemani kirja "Enhän minä ole sellainen" on rehellinen ja hieman lakoniseen tyyliin kirjoitettu teos. Aiemmin olen Aubertilta lukenut "Mikään ei vois olla paremmin". Kaikkiaan Aubert on kirjoittanut kolme teosta, joita on käännetty useille kielille.  

Kirja kertoo perhejuhlasta ja ihmisten välisistä kohtaamisista ja suhteista. Juhlavalmisteluita tekevä, osin toisilleen etäinen lapsuuden aikainen perhe, tapaa uudelleen. Suunnittelun aikana perheenjäsenet käyvät läpi aiempia kokemuksia ja muistoja. Ihmissuhteissa on jonkin verran kitkaa, mutta ei mitään sellaista, jota toisaalta useimmat eivät erilaisissa ihmissuhteissa mahdollisesti kohtaisi. 

Kirja muistuttaa minua Philip Teirin teoksesta "Tällä tavalla maailma loppuu", jonka luin alkukesästä. Samankaltaisuus johtunee samantapaisesta elämäntilanteesta ja haasteista, joiden kanssa päähenkilöt kamppailevat. 

Teos on kiehtovasti kirjoitettu, ei vähäeleinen, kuten takakannen teksti väittää vaan ennemmin kiinnostavan kuvaileva. Kirja on koukuttava, eikä sen lukemista halua jättää kesken. 

Helmet-lukuhaaste 2026: 12. Kirjan nimestä ei voi päätellä, millä kielellä se on kirjoitettu

Enhän minä ole sellainen
Kirjoittanut Marie Aubert
Suomentanut Aino Ahonen
212 sivua

perjantai 14. elokuuta 2026

Tekoäly käytäntöön. Johtajan opas tekoälyn hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Kirjoittanut Tero Auvinen


Kirjasomesta tulee vastaan välillä teoksia, jotka muuten olisivat jääneet itseltäni huomaamatta. Tällainen oli Tero Auvisen omakustanteinen teos "Tekoäly käytäntöön - Johtajan opas tekoälyn hyödyntämiseen liiketoiminnassa". Kirjasta tekee erityisen mielenkiintoisen se, että se on luullakseni ensimmäinen lukemani kirja, jossa todetaan suoraan, että sen kirjoittamisessa (pilkkujen ja painotusten osalta) on tekoäly auttanut. 

IT-alalla ja johtotehtävissä työskennellyt Auvinen pyrkii viime vuonna julkaistussa teoksessa selventämään mitä johtajien on ymmärrettävä tekoälystä ja kuinka sen avulla tekoälyä tulisi käytännössä hyödyntää. Koodaamiselle tai muulle tarkemmalle tekniselle osaamiselle ei ole tarvetta, jotta kirjan sanoman pystyy selkeästi ymmärtämään.

Kirja koostuu useasta lyhyestä osasta, jotka pohjautuvat Michael Treacyn ja Fred Wiersemainin malliin: "The Discipline of Market Leaders" vuodelta 1995. Mallissa on esitelty kolme keskeistä liiketoiminnan menestysstrategiaa: operatiivinen erinomaisuus, tuotejohtajuus sekä asiakaslähtöisyys. Menestyvän yrityksen katsotaan tarvitsevan nämä kaikki kolme strategiaa, mutta riittää että se loistaa niistä yhdessä ja pärjää riittävän hyvin kahdessa muussa.

Kirjan ulkoasu ei ole modernein, eikä myöskään muistuta tekoälyn ideoimaa mallia. Kirja on nopeasti luettava ja mielestäni sen sisältö on myös kohtalaisen helposti sisäistettävissä. Monet asiat ovat tavallaan itsestään selvyyksiä, mutta toteuttaminen on yleensä aina haasteellisempaa kuin asioiden sanominen. Kiinnostava tuttavuus, jota selkeytensä puolesta voi hyvin suositella kaikista asiasta kiinnostuneille.  

Tekoäly käytäntöön
Johtajan opas tekoälyn hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Ymmärrä tekoälyn mahdollisuudet ilman syvällistä IT-osaamista
Kirjoittanut Tero Auvinen
109 sivua
Julkaistu 2025