Eleanorille kuuluu ihan hyvää (kirjoittanut Gail Honeyman)

Yksinäisyys on vakava koko yhteiskuntaa, ei vain yksilöä, koskettava ongelma. Aihe nousee aika ajoin esille ja siihen pyritään löytämään ratkaisua, mutta sivusta aihetta seuranneena tuntuu, että ratkaisut ovat hyvin tilapäisiä.

Aihetta on mielestäni todella hyvin käsitellyt Gail Honeyman romaanissaan Eleanorille kuuluu ihan hyvää. Vaikka teema ja kirjan tarina ovat varsin dramaattisia ja synkkiä, on kirjassa myös todella osuvaa brittihuumoria. Liian vakavasti ei saa mihinkään suhtautua, vaan kaikissa asioissa on aina valon pilkahduksia ja positiivisia puolia.

Kirjan päähenkilö Eleanor vaikuttaa ensin hieman omalaatuiselta, mutta omat asiansa hoitamaan kykenevältä henkilöltä. Pian käy kuitenkin ilmi, ettei hänellä ole yhtään ystävää tai oikeaa läheistä, eikä oikeastaan ole koskaan ollutkaan. Töissä hänen työkaverinsa karttavat häntä, vankilassa olevaa äitiä lukuun ottamatta hänellä ei ole muita sukulaisia ja vapaa-ajallaan hän on hyvin kaavoihinsa kangistunut viikonloppujuoppo. Töissä hän kuitenkin tutustuu uuteen IT-tukihenkilöön ja muutaman sattumuksen kautta Eleanor oppii ymmärtämään millaista normaali sosiaalinen kanssakäyminen voi olla.

Pidän kovasti siitä, että vakavan aiheen ympärille on varsin runsaasti lisätty huumoria. Muutamaan kertaan hihittelin itsekseni ääneen, ja se on kirjan lukemisen kohdalla harvinaista. Pitkästä aikaa kirja, jonka lukemista en olisi millään malttanut jättää kesken. Vahva suositus tälle!

Kirjan kanssa valikoitui (taas) Uudessa-Seelannissa lomailun kunniaksi paikallinen viini. Suomessakin myytävän Villa Maria -tilan rosee. Jo tuoksussa oli runsaasti mansikkaa, vadelmaa ja kukkaisuutta. Siis oikea kesäpäivän unelma. Maku ei onneksi ollut niin makea kuin tuoksu hieman enteili. Siinä oli keskenään sopivassa suhteessa mansikkaa, omenaa ja kukkaisuutta. Maussa oli tarpeeksi hapokkuutta. Viini maistui seuristelujuomana. Mahdollisesti sopisi myös vaikkapa raikkaan juustoisen salaatin pariksi.

Viinin ja kirjan yhteensopivuudelle annan ehkä hieman yllättävästi jopa neljä pistettä. Viinissä on hedelmäistä brittityyliä, samaa jota on myös kirjassa. Viini on ehkä hieman turhan kepeää kirjan pariksi, mutta muilta osin varsin sopivaa.

Helmet-lukuhaaste: 11. kirjassa käy hyvin

Eleanorille kuuluu ihan hyvää
Kirjoittanut Gail Honeyman
Alkuperäinen
Suomentanut Sari Karhulahti
Werner Södersröm 2018
254 sivua (E-kirja)

Villa Maria
Rosee
Pinot Noir 2017
Cellar Selection
Uusi-Seelanti
N. 8€ paikallisesta supermarketista