"Joskus aivan yllättäenhuomaan olevani onnellinenvaikka kaipaan ja haluan asioitaluotan että välttämättömät järjestyvätkaikki oleellinen hyvä toteutuurakkaus ja tarpeet täyttyvätme ehdimme vielä muuttaa suunnanmuuttua itsekin lähemmäksi sitämitä haluaisimme olla javoimme kohdata toisemme ilman kateuttaolla yhteisöjonka yhteinen hyväon kaikkien tahtotila"- Harri Hertell, Kaikki tunteet sallittuja s. 58
Yllä oleva runo tiivistä ja kuvaa hyvin miksi pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaamme pitää jatkossakin vaalia. Asiamme ovat, toki katsojasta ja mielipiteen muodostajasta riippuen, todella hyvin moneen muuhun yhteiskuntaan verrattuna. Aina voi ja varmaan pitääkin pyrkiä parempaan, mutta toisinaan on hyvä myös pysähtyä hetkeksi muistamaan, mistä kaikesta kannattaa olla tyytyväinen. Ehkä tämä ajatus sopii myös hyvin uudenlaiseen arkeemme pandemian keskellä.
Luin Harri Hertellin runoteoksesta keväällä jostakin lehdestä ja ilokseni siihen oli kirjastossa varsin pitkä varausjono. Runoteokset kun eivät yleisesti ottaen ole kaikkein laajimmin luettua kirjallisuutta... "Kaikki tunteet sallittuja" on julkaistu koronakeväänä 2020 ja se on Hertellin kuudes runoteos. Hertell on toiminut aktiivisesti eri muotoisten runojen esiinnostajana ja ollut mukana useammassakin tapahtumassa, joissa runoutta on nostettu esille.
Teoksen runot käsittelevät isyyttä, vanhemmuutta, parisuhdetta, urbaanisuutta, anteeksiantoa ja myös menneisyyden yksilöön jättämiä toiminta- ja käyttäytymismalleja. Ne ovat inhimillisiä, kauniita ja karuja, mutta niissä on läsnä realistista toivoa. Teoksen runot ovat koukuttavia ja mielestäni niistä saa paljon irti kohtalaisen helposti. En tunne runoutta kirjallisuustyylinä juurikaan, mutta ainakin tämä teos iskee kaltaiseeni ummikkoon.
Runojen kanssa maistelin Chilestä tulevaa klassista loppukesän kantarellien kaveria eli Pinot Noir -rypäleen viiniä. Yrityksistä huolimatta, viinin pariksi ei tällä kertaa löytynyt vielä kantarelleja, vaan se maistui risoton ja grillatun possun sisäfileen sekä tuoreiden papujen kanssa. Pinot Noir on ehkä lempirypäleeni. Pidän sen hapokkuudesta, kirpeästä marjaisuudesta, keveydestä, mutta silti lämmöstä, jota siinä lähes aina on. Cono Surin Pinot Noir on klassikkoedustaja rypäleelle ja aina varma valinta. Se on keskitäyteläistä, puolukkaista, mutta siitä löytyy myös pehmeämpää marjaisuutta, kuten vadelmaa ja hieman kukkaisuutta.
Kirjan ja viinin yhteensopivuudelle annan neljä ja puoli pistettä. Molemmat ovat tyylikkään kepeitä. Niihin tarttuminen on helppoa. Vaikka syvyyttä ei ehkä löydy muisteltavaksi seuraavaan vuoteen saakka, jää niiden herkkyys kuitenkin mieleen. Molemmista tulee myös sopivan iloinen olo.
Helmet-lukuhaaste 2020: 27. Runomuotoinen kertomus, runoelma tai säeromaani
Kaikki tunteet sallittuja
kirjoittanut Harri Hertell
Enostone Kustannus 2020
95 sivua
Cono Sur Single Vineyard
Block 21 Pinot Noir 2017
San Antonio, Chile
14,98€ (Alkosta heinäkuussa 2020)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!