Olen lukenut ja kuunnellut useita Kirsi Pihan kirjoittamia kirjoja ja luen usein hänen kolumnejaan ja kirjoituksiaan sanoma- ja aikakauslehdistä. Arvostan hänen näkemyksiään ja arvojaan sekä ennen kaikkea sitä, että ainakin julkisuuteen luodun kuvan perusteella hän tuntuu elävän niiden mukaan. Hän vaikuttaa luonnonläheiseltä, positiiviselta ja rehelliseltä persoonalta. Samalla hän ei kuitenkaan tuo itseään liikaa esiin ja tekee, ja avoimesti kertoo myös, tekemistään virheistä. Hän on ehtinyt työskennellä ja olla monessa mukana, mutta silti keskiössä hänen elämässään ovat erilaisten vaikuttamiskeinojen lisäksi myös läheiset - ja kirjat, jotka nousevat tässä teoksessa esille.
"Levoton lukija" julkaistiin vuonna 2023 ja luin sitä heti sen julkaisun jälkeen paperiversiona, mutta se jäi minulla silloin kesken (kirjaston kirja, jolla oli pitkä varausjono). Kirja tuli uudelleen vastaan äänikirjana ja päätin kokeilla sen kuuntelemista. Aiemmin keväällä kuuntelin Hannu Mäkelän ja Kirsi Pihan yhdessä kirjoittaman "Pimeän yli", joka sijoittui koronan keskelle. Se soveltui todella hyvin kuunneltavaksi. Ilokseni "Levoton lukija" osoittautui samanlaiseksi kirjaksi, jota oli ihanaa kuunnella yöllä kun yritin saada unesta kiinni, ulkoillessa ja autoillessa.
"Levoton lukija" on ihanaa lukemisen fanfaaria, joka tarjoaa myös konkreettisia vinkkejä lukemiseen ja kirjallisiin keskusteluihin. Mieleen jäi esimerksi Pihan tapa kalenteroida aika lukemiselle siten, että hän ehtii viikossa lukemaan 3 kirjaa ja kuuntelemaan yhden. Tähän aika löytyy mm. vähentämällä somen selailua ja television katselua. Hän myös lukee ja analysoi kirjoja yhdessä puolisonsa kanssa. Kirjakeskustelun ei aina tarvitse olla kovin syvällistä tai ajallisesti pitkää, vaan omien kokemusteni mukaan välillä muutaman lauseen vaihtaminen tai jonkin anekdootin kertominen jostakin kirjasta riittää tuoden paljon syvyyttä ja ymmärrystä keskusteluun ja sitä käyvien henkilöiden välille.
Kirjassa on paljon hyvää pohdintaa ja vaikkei siitä mitään selkeää lukuvinkki-luetteloa löydy, niin se sisältää paljon ajatuksia ja ideoita siitä millaisiin kirjoihin voisi seuraavaksi tarttua. Itse aloitin Pihan kirjan innoittamana Paul Austerin New York -trilogian.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!