sunnuntai 16. tammikuuta 2022

Tehokkuuden taika (kirjoittanut Leo Stranius)


Toimitusjohtaja, Helsingin kaupunginvaltuuston varajäsen ja kirjailja ovat muutamia titteleitä, joilla Leo Straniuksen työ- ja luottamustehtävistä koostuvaa uraa voidaan pyrkiä määrittämään. Hän pyrkii perheensä kanssa elämään ekologisten arvojen mukaisesti ja moninaisten luottamustoimien kautta haluaa vaikuttaa myös yhteiskunnallisesti. Stranius on julkaissut viisi teosta, joista kolme viimeisintä ovat omakohtaisia romaaneja. 

En ole aiempia Straniuksen kirjoja lukenut, mutta kun hänen uusin teoksensa "Tehokkuuden taika" tuli itseäni vastaan parin artikkelin kautta, halusin siihen tarttua. Kirja on teemoiltaan ja sanomaltaan hieman provosoiva ja tarjoaa paljon ajateltavaa aiheesta, johon ei ole olemassa oikeaa eikä väärää vastausta. Kirja tarjoaa kirjoittajansa näkemyksen ajanhallinnasta ja kuinka monet meistä voisivat käyttää aikaansa tehokkaammin ja itselle mielekkäämmin. Kirja oli hyvin nopealukuinen ja kuten artikkelit ja aiheesta käyty keskustelu antoivat jo ennustaa, ajatuksia herättävä. 

Kirjassa on useita hyviä vinkkejä ajankäytön tehostamiseksi ja joidenkin niiden mukaan huomaan itsekin eläväni. Pyrin mm. heräämään arkena aikaisin ja usein harrastan liikuntaa jo heti aamukuudelta. Näin päivä lähtee mukavasti käyntiin, toki tämä aiheuttaa sen, että uni tulee iltaisin aikaiseen. Yöunet ovat myös asia, joista en periaatteessa ole valmis normaalioloissa enää tinkimään. 

Joskus olen kokeillut suunnitella tehokkaasti ajankäyttöäni, mutta usein erilaiset menot muodostavat jo itsessään tarpeeksi tiukan aikataulun, enkä ole halunnut niiden ulkopuolelle jäävää aikaa liian tiukasti tai määrätietoisesti täyttää. Tämä tekisi elämästäni myös liikaa suorittamista ja raksien merkitsemistä hoidettujen asioiden perään. Omalla kohdallani keskityn paremmin elämään hetkessä, kun elämä ei ole liian aikataulutettu. Mikäli olen suunnitellut tarkasti joidenkin asioiden tekemisen ja suunnitelmani syystä tai toisesta epäonnistuvat, koen helposti epäonnistuvani pieneltä osin myös ihmisenä. Ja mikäli näin kävisi lähes päivittäin, kuten Straniukselle tuntuu käyvän, kun hän muokkaa päivänsä ajankäyttöä ympäristön muuttuvien tapahtumien mukaan, joutuisin todennäköisesti päivittäin kohtaamaan näitä epäonnistumisen tunteita. Ei oma juttuni, mutta ymmärrän ja uskon, että toisille tämä saattaa hyvinkin sopia. 

Kirjassa Stranius kertoo kirjaavansa asioita jatkuvasti ylös, jotta niiden hoitamiselle tulee varattua sopiva aika, eivätkä ne jää mieltä vaivaamaan. Ajatuksena todella hyvä, mutta en tiedä miten käytännössä saisin tämän itselleni toimimaan. Ulkoillessa tai muuten touhutessa tulee usein mieleen asioita. Vaikka vierelläni usein älypuhelin onkin, niin tuntuu että siihen jatkuvasti tarttuminen ja omaan appin asioiden kirjaaminen keskeyttää taas sen hetkisen tekemisen, kuten touhuamishetken perheen kanssa tai ulkoilun koirien kanssa. Asioiden ylöskirjaaminenkin vie kuitenkin aina aikaa minuutin tai kaksi, ja jos näitä hetkiä tulee päivittäin usein, niin siihenkin kuluu lopulta yllättävän paljon aikaa. 

Verkkokauppojen ja erilaisten appien sekä muutenkin netin on uskottu helpottavan ja nopeuttavan asioiden hoitoa. Monesti näin varmaan onkin, mutta toisaalta tuntuu, että näiden kanssa päätännän tekeminen välillä vaikeutuu, kun vertailukohteita on paljon. Varmaan monelle muullekin on tuttu tilanne, kun reissun varaaminen hotellivertailuineen vie lopulta useamman tunnin, kun vaihtoehtoja on paljon. Toisaalta myöskään kaikki ohjelmat eivät ole kovin käyttäjäystävällisiä ja niiden selailu vie yllättävän paljon aikaa. Tilaan esimerkiksi jonkin verran ruokaa verkkokaupan kautta. Tällä tavoin vältän korona-aikana turhaan kaupassa kiertelyn. Sen sijaan tilauksen tekeminen netin kautta ja sen toimitukseen liittyvät vahvistukset ja toimitukset aikaikkunoineen vievät lopulta usein lähes yhtä paljon aikaa, kuin jos kävisin lähimarketissa itse tilauksen keräämässä. 

Mikäli oman ajankäyttönsä haluaa tehostaa ja hyödyntää kaiken ajan mahdollisimman hyvin, tarjoaa kirja siihen paljon vinkkejä. Etukäteen suunnittelu, turhien asioiden karsiminen ja toisaalta keskittyminen yhteen käsiteltävään asiaan kerralla jäivät kirjan perusteella keskeisimmiksi seikoiksi. Kaikki, ehkä jopa enemmistö meistä, ei tälläistä kuitenkaan välttämättä kaipaa. Kirja tarjoaa kuitenkin mielenkiintoisen ja aihe huomioon ottaen varsin kiihkottoman näkemyksen tämänlaiseen elämään.

Kiinnostava teos, jonka teemat jäivät useiksi päiviksi mieleen ja saivat hieman myös pohtimaan omaa ajankäyttöään ja omaa suhtautumista siihen. Leo Straniuksen historia ja tie nykyiseen rooliinsa on myös kiinnostava, joten ehkäpä seuraavaksi tartun hänen aiemmin kirjoittamaansa omaelämäkerralliseen teokseensa "Ekoistin unelmat". Suosittelen lukemaan, mutta liian tiukkapipoinen ei lukiessa kannata olla!

Helmet-lukuhaaste 2022: 49. Kirja on julkaistu vuonna 2022

Tehokkuuden taika
kirjoittanut Leo Stranius
Into Kustannus 2022
73 sivua

perjantai 14. tammikuuta 2022

Château Inkeroinen (kirjoittanut Jari Järvelä)


Jari Järvelän teos Aino A. oli kiinnostavaa luettavaa ja sen innoittama tartuin Järvelän aiempaan, vuonna 2012 julkaistuun novelliteokseen "Château Inkeroinen". Kirjan nimen ja kannen perusteella kuvittelin lukukokemuksen olevan hyvinkin erilainen kuin miksi se lopulta osoittautui - ja ehkä hyvä niin!

Kokoelma pitää sisällään yhdeksän tarinaa, joita yhdistää kova halu päästä esille ja erottautua muista, niin hyvässä kuin pahassa. Järvelän kirjoitustyyli on karkean vekkulimaista. Hieman ehkä erikoinen kuvaus, mutta välillä teksti on itselleni hieman ärsyttävän äijämäistä ja karskia. Toisaalta teksti on kuitenkin myös raikas tuulahdus, joka perustuu itsevarmuuteen ja huumoriin. Kun lukijana olen juuri ärsyyntymässä johonkin kohtaan, niin pian tunnelma taas kevenee ja lukemista on pakko jatkaa muutama sivu eteenpäin. 

Tarinat ovat koukuttavia, mutta sen verran omaleimaisia, etten ehkä heti kaipaisi uudelleen niiden pariin. Kiva tuttavuus kuitenkin ja täytyypä jossain vaiheessa jälleen palata kirjailijan laajan tuotannon äärelle uudelleen. 

Helmet-lukuhaaste 2022: 39. Novellikokoelma

Château Inkeroinen
kirjoittanut Jari Järvelä
Tammi 2012
123 sivua 

tiistai 11. tammikuuta 2022

Suomen luonto 2100 (kirjoittanut Kerttu Kotakorpi)


Ylen meteorologina tutuksi tullut Kerttu Kotakorpi tarjoaa esikoisteoksessaan tutustumiinsa tutkimuksiin perustuen näkemyksen siitä, millainen Suomen luonto on vajaan sadan vuoden kuluttua. Kirjan tarjoama maailmankuva on karua kuultavaa, mutta valitettavasti hyvin totuudenmukaista. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa myös Suomeen hyvin monin eri tavoin. Osa maamme eläimistöstä ei sopeudu nopeasti kuumenemaan kesään ja lumettomiin talviin. Haasteiden eteen joutuvat myös useat puulajit ja kasvit. Yhden lajin poistuminen maamme luonnosta aiheuttaa usein myös kerrannaisvaikutuksia muihin eliöihin. 

Aloitin kirjan kuuntelun pariinkin kertaan. Ensimmäisellä kerralla kirjan tarjoama tulevaisuudenkuva tuntui liian karulta sen hetkisessä elämäntilanteessa kuunneltavaksi. Onneksi uskaltauduin kirjaan tarttumaan kuitenkin uudelleen, Kerttu Kotakorpi lukee kirjan itse ja hänen äänensä kertojana on uskottava ja selkeä. Tämäkin kirja, kuten monet muutkin artikkelit ja teokset, joita olen ilmastonmuutoksesta lukenut, pitävät itseni hereillä ja muistuttavat, että jokainen voi toimillaan vaikuttaa maapallon tulevaisuuteen. Toki suurista linjoista päättävät valtiot ja yritykset. Kirja tarjoaa konkreettisen näköalan luonnon muutoksista, eikä keskity ehkä vähemmän konkreettisemmalta tuntuvaan ilmasto-käsitteeseen yhtä vahvasti. 

Kirja ei ollut aivan tyypillinen äänikirja, sillä tekstin lomaan oli lisätty joitakin ääniefektejä, kuten linnunlaulua tai myrskyn kohinaa. Ihan mukavia kuulijalle, mutta aiheuttavatko sen, että luettu ja kuunneltu kirja poikkeavat tunnemaisemaltaan toisistaan paljon? Kirjan lopusta jäi mieleen kirjoittajan toteamus siitä, että useille vuosi 2020 jää mieleen ainoastaan koronasta, mutta hänelle tämän kirjan kirjoittaminen on ollut vuoden kohokohta. Mukavaa ja virkistävää kuulla, että vuoteen mahtuu myös muuta kuin korona, vaikka uutisten perusteella siltä harvemmin on tuntunutkaan.

Suomen luonto 2100
kirjoittanut Kerttu Kotakorpi
Bazar 2021
6h, 27min (kuunneltu äänikirjana) 

sunnuntai 19. joulukuuta 2021

Kirjabloggaajien joulukalenteri: Luukku 19



Luettua ja maistettua -blogi sai kunnian osallistua tänä vuonna kirjabloggaajien joulukalenteriin. Joulukalenterin ensimmäinen luukku ja samalla listaus kaikista kalenteriin osallistuvista blogeista löytyy Kirjamies-blogista. Eilisen luukun avasi Yöpöydän kirjat -blogi ja huomenna luukku aukeaa 1001 kirjaa ja pieni elämä -blogissa. Joulukuun aikana olemme saaneet joulukalenterista lukea niin vinkkejä äänikirjoista, niiden kuuntelun aikana neulotuista vaatteista ja asusteista kuin ideoista joululahjakirjoista lapsille sekä runokokoelmista. Tänään 19.12, kun jouluaattoon on jäljellä viisi yötä esittelen itselleni loppuvuodesta, jo some-alustoilla toimimisen vuoksikin, vaikutuksen tehneen Mikko Hyppösen kirjan "Internet".


F-Securen tietoturva-asiantuntija ja tietoturvasta kansantajuisesti usein asiantuntijana kommentoiva Mikko Hyppönen on kirjoittanut "Internet" -nimisen teoksen, jossa hän paneutuu erityisesti tietoturvaan konkeettisten esimerkkien avulla. Kirjassa Hyppönen pureutuu kansantajuisesti internetin tietoturvaan ja sen ongelmiin. Kaikki käytämme internettiä päivittäin ja olemme jättäneet henkilötietojamme vuosien varrella usein hyvinkin monien eri yritysten tietoon. Evästeet seuraavat tekemisiämme ja tehdessämme tilauksia netin kautta ruksimme ymmärtäneemme tietoturva ym. selosteet, vaikka harvoin jaksamme edes kyseistä linkkiä avata. Jos tämä kuulostaa tutulta on se jo itsestään hyvä syy tarttua Hyppösen kirjaan tai kuunnella se äänikirjana. Kirja käy myös mielenkiintoisena kertauksena internetin historiaan ja tarjoaa erilaisia mahdollisia näkökulmia sen tulevaisuuteen. 

Jos kirjan mainitsemista internetin vaaroista ei ahdistu liiaksi, niin sen kertomat esimerkkitarinat ovat kiinnostavaa luettavaa. Internetin kautta tehtävät huijaukset on tarkkaan suunniteltuja ja niihin saattaa sortua yksi jos toinenkin. Internetin vaarat ovat aiheena on vakavia, mutta kirjan esimerkit on onnistuttu kirjoittamaan pääosin keveästi ja helposti ymmärrettävästi. Osa kirjan kertomista teknisistä esimerkeistä  on itselleni liian haastavia, mutta toisaalta kirja tarjonnee näin uutta myös tietoteknisiltä taidoiltaan osaavimmillekin. 

Mukavaa joulun odotusta kaikille lukijoille ja toivottavasti joulun pyhät tarjoavat myös lukurauhaa sitä kaipaaville!

Helmet-lukuhaaste 2021. 49. Kirja on julkaistu vuonna 2021

Internet 
kirjoittanut Mikko Hyppönen
WSOY 2021
8h, 31min (kuunneltu äänikirjana)

perjantai 26. marraskuuta 2021

Lukupiiri (kirjoittanut Kirsi Ranin)


Muutama vuosi sitten suunnitellessani oman kirjateemaisen blogin perustamista, toimi Kirsin Book Club -kirjablogi tähän kaikin puolin mallikelpoisena esimerkkinä. Kyseisen blogin taustalla toimii Kirsin Book Club -lukupiiri, joka on perustettu yli kymmenen vuotta sitten. Lukupiiri on kerännyt ympärilleen vankan joukon Kirsi Raninin ystäviä, jotka tapaavat kirjakeskustelujen merkeissä noin kerran kuussa. Myöhemmin kirjapiirin ympärille on perustettu kirjablogi, podcast ja Kirsin Book Club toimii näkyvässä roolissa myös muutenkin kirjakeskustelujen osalta mm. kirjamessuilla ja somessa.  

Kirsin Book Club on vakiintuneen asemansa ja huolella toteutettujen postaustensa, podcastien ja muutenkin laaja-alaisen kirjakeskustelun myötä edelleen loistava esimerkki ja suunnannäyttäjä useille kirjablogeille, niin myös omalleni. Syksyllä 2021 Kirsi Ranin julkaisi teoksen koskien oman kirjapiirin perustamista, jossa hän laajalti kertoo omista kokemuksistaan ja käy läpi asioita, jotka on syytä ottaa huomioon oman kirjapiirin peustamista suunnitellessaan. Vaikka Raninin omat kokemukset kolmesta eri kirjapiiristä ovat hyvin positiiviset, todetaan kirjassa muutamaan otteeseen, että kirjapiirissä käyminen, saati sellaisen vetäminen, vie aikaa ja vaatii sitoutumista. Mikäli aikaa ja innostusta tämänlaiseen harrastukseen löytyy, antaa se varmasti tekijälleen enemmän kuin ottaa.

Olen pohtinut ajoittain kirjapiiriin liittymistä tai jopa oman perustamista ja siksi tutkaillut niistä käytävää keskustelua. Jonkinlaista "pohjatyötä" aiheesta tehneelle kirja ei mitään täysin uutta anna. Sen sijaan se innostaa ja motivoi sekä selkeyttää käytännönläheisesti miten kannattaisi uuden lukupiirin kanssa toimia. Kirjassa on myös pitkä vinkkilista kirjoista, joita kirjapiirissä voitaisiin käsitellä. Hieman jäin ihmettelemään kirjan lopusta löytyvää pohjaa kirjapiirien keskustelulle. Pohja on hyvä, mutta useammalle kymmenelle sivulle kopioiminen tuntui ehkä hieman turhalle ja vanhanaikaiselle, varsinkin kun useat lainaavat kirjan tai tekevät omien kirjapiiriensä muistiinpanot verkkoon. Pantsu-kuvioiset kultakehyksiset kirjan kannet saattavat myös joitakin lukijoita karkoittaa, mutta tämä vain oma hieman rajoittunut mielipiteeni. 

Kirjaan liittyen olen kuunnellut verkon välityksellä pariakin keskustelua, joissa Ranin on kertonut kirjastaan ja samalla kannustanut kuulijoita oman piirin pariin. Innostukseni lukupiiriä kohtaan kasvoi ehdottomasti taitavasti kirjoitetun kirjan myötä ja kirja tai parikin tätä teosta tulee päätymään pukin konttiin ja toivottavasti innostaa myös muita kirjan lukijoita. 

Helmet-lukuhaaste 2021: 28. Kirja, jonka lukemisesta on sinulle hyötyä

Lukupiiri
Kirjoista keskustelemisen elämää mullistava taika
kirjoittanut Kirsi Ranin
Otava 2021
174 sivua

lauantai 20. marraskuuta 2021

Kaikki kuluttamisesta (kirjoittanut Julia Thurén)


Julia Thurenin esikoisteos "Kaikki rahasta" kertoi nimensä mukaisesti kansantajuisesti perusasiat rahankäytöstä, sijoittamisesta ja velasta. Thurenin toinen teos, Tieto-Finlandia ehdokas vuonna 2021, on "Kaikki kuluttamisesta". Kirja on koottu erilaisten haastatteluiden, omien havaintojen ja mm. somessa käytävien keskustelujen pohjalta.

Aiheensa puolesta kirja ei tarjoa mitään uutta mullistavaa. Toisaalta tässä piilee myös teoksen hienous. Thurén on kirjassa kyseenalaistanut monia normaaleina pidettyjä kulutustottumuksianne. Yhtenä keskeisimmistä näkökulmista on ympäristö. Kirja pyrkii myös tarjoamaan vaihtoehtoja ainaiselle kuluttamiselle ja uuden hankinnalle, johon muuten sortuvat niin miehet kuin naisetkin. Kaikkea ei ensinnäkään kannata hankkia aivan heti, kun asia tulee mieleen. Yön tai kahden nukkumisen jälkeen mieli voi hankinnan kohdalla tuntua jo aivan muulta tai koko hankinta on ehkä unohtunut jo mielestä. Mikäli hankinta tuntuu vielä järkevältä, tuottaa se hieman odotettuna todennäköisesti myös merkittävästi enemmän iloa.

Olin kuuntelemassa Julia Thurénia myös Helsingin kirjamessuilla 2021 ja muutenkin hänen kolumnejaan ja haastatteluja on syksyn mittaan tullut selailtua. Hän on onnistunut sanoittamaan kuluttamisen perusteena olevan ajatuksen siitä, kuinka jotakin hankintaa tehdessään kannattaa miettiä, kuinka paljon ajallisesti sen hankkimiseksi on joutunut tekemään töitä. Olisiko tuon ajan voinut käyttää johonkin mielekkäämpäänkin tekemiseen kuin työhön, joka on mahdollistanut kyseisen hankinnan, joka vieläpä saattaa unohtua muutamassa päivässä hyllyn perälle?

Kirja herättää paljon ajatuksia myös omasta kuluttamisestani. Pääasiassa pidän itseäni järkevänä ja harkitsevana kuluttajana, mutta ajoittain tulee fiilis, että haluaisi hankkia jotakin uutta tms. Tuossa olotilassa tulee helposti tehtyä virheostoksia, jotka myöhemmin kaduttavat. Mielensä rauhoittaminen ja korttien pitäminen tiukasti lompakossa ovat usein avaintekijöitä itselleni, jotta nopeisiin houkutuksiin ei tulisi liian usein sorruttua. 

Kuluttaminen saattaa aiheena tuntua syyllistävältä ja ehkä tylsältä. Kirja on onnistunut nokkelien esimerkkien ja selkeän ulosantinsa avulla kuitenkin tuomaan esille aiheen kiinnostavasti. Säästämällä ja ajankäyttöään muuttamalla on todennäköisesti mahdollista hankkia elämäänsä paljon enemmän sisältöä kuin jatkuvalla uuden, tai käytetyn, tavaran hankinnalla. Ehkä aikaa jää täten myös enemmän oleelliseen, eli elämiseen ja läsnäoloon. 

Helmet-lukuhaaste 2021: 49. Kirja on julkaistu vuonna 2021.

Kaikki kuluttamisesta
kirjoittanut Julia Thurén
Gummerus 2021
177 sivua

sunnuntai 14. marraskuuta 2021

Ilonpilaaja (kirjoittanut Anni Ihlberg)


Anni Ihlbergin esikoisteos Ilonpilaaja on kertomus 2010- ja 2020 -lukujen nuorisosta. Kaveriporukoiden merkitys, jako naisiin ja miehiin, menestyjiin ja epäonnistujiin sekä valtavat paineet, joita nuoret kohtaavat, ovat kirjan kantavia teemoja. Kirjaa lukiessa tunsin itseni vanhaksi ja tällaista tunnetta ei vielä montaa kertaa ole tullut vastaan romaaneja lukiessa. 

Päähenkilö Lotta kipuilee kasvamisen ja kehittymisen parissa. Nuoren naisen paineet koskien sekä ulkonäköä, että myös sisäistä kehitystä, ovat raastavia ja sairastuttavat päähenkilöä. Vaikka naiset ovat kohdanneet vastaavia ongelmia läpi historian, ovat kirjassa esitellyt Lotan kohtaamat vaatimukset raastavan suoria. Lukiessa tulee tunne, että miten tahansa Lotta toimii tai tekee, niin hän saa siitä kärsiä.  Jäädessään kaveriporukan ulkopuolelle, ei hänelle jää minkäänlaista turvaverkkoa, johon turvautua. 

Kirjan luettuani en ihmettele, että nuoret kärsivät entistä enemmän mieleterveys ja muista ongelmista. Maailma, ja erityisesti somessa tapahtuvat kohtaamiset ja vertailut muihin, ovat rankkoja. Kirja on koskettava ja paljastaa lukijalle yhden katsantokannan tämän päivän nuorison elämään. Teksti on pitkistä lauserakenteistaan huolimatta yllättävän soljuvaa. Kirjan lukeminen kesti yllättävän kauan ja muutaman kerran harkitsin jopa jättäväni sen kesken. Puolivälin jälkeen teksti ja tarina vei kuitenkin lopulta kunnolla mukaansa ja olen tyytyväinen, että kirjan sain luettua kokonaan.  

Helmet-lukuhaaste 2021: 7. Kirjassa on kaveriporukka

Ilonpilaaja
kirjoittanut Anni Ihlberg
Tammi 2021
268 sivua