Pirjo Puukon ensimmäinen romaani "Kunnes jalkasi kantavat" on kertomus kahdesta naissukupolvesta. Se on tarkkanäköinen kasvutarina 1920-luvulla syntyneen Ellin ja hänen 1940-50 -luvun taitteessa syntyneen tyttärensä Anitan elämästä. Sodat ovat olleet läsnä molempien naisten elämässä, mutta niin myös lukuisat ennakkoluulot ja asenteet, joiden ristituulessa nämä sukupolvet ovat etsineet paikkaansa.
Aiemmin olen lukenut Pirjo Puukolta novellikokoelman "Mutkanlukutaito". Sen tekstin selkeys ja toisaalta rivien välissä aistittava tunnelma tekivät vaikutuksen. Vaikutuksen teki myös tämä romaani. Teksti on tyyliltään samantapaista, mutta pitkään romaaniin mahtuu toki paljon enemmän kerroksellisuutta. Elli on maalta kotoisin oleva epävarma ja paikkaansa hakeva nuori nainen. Hän tapaa kirjetuttavuuden jälkeen lomiaan viettävän Oivan ja parin tapaamisen jälkeen rakastuu tähän palavasti. Arkuus ja nöyryys estävät tunteiden syvällisemmän näyttämisen ja ilmaisun. Kun Oivasta äkkiä ei kuulukaan mitään, ei Ellille jää muuta mahdollisuutta kuin olettaa tämän kaatuneen sodassa. Suuren rakkauden puutteessa hän valitsee puolisokseen kaikin puolin kunnollisen Taunon. He saavat kaksi lasta, tytön ja pojan, joista kirjassa seurataan omana kertojanaan Anita-tyttären vaiheita.
Yhteiskunnan jatkuva muutos
Aika ja yhteiskunta, jolla naiset viettävät lapsuuttaan ja, jolla he aikuistuvat on hyvin erilainen, vaikka ajallisesti eroa ei ole kuin reilu parikymmentä vuotta. Sota on varmasti saanut yhteiskunnan muuttumaan nopeasti, mutta ehkä tuosta eteenpäin asiat ovat muutenkin olleet jatkuvassa muutoksessa. Yhteiskunnat, joissa äidit ja myöhemmin heidän tyttärensä ovat kasvaneet, ovat siitä saakka olleet varsin erilaisia. Tämä aiheuttanut mm. sen ettei suoraa mallin ottaminen aiemmista sukupolvista ole enää samalla tavoin mahdollista kuin ennen maailmansotia. Tämä tarjoaa toki paljon uusia mahdollisuuksia, mutta myös paljon kipuilua uusien tehtävien ja roolien kanssa.
Kaiken yhteiskunnallisuuden ja kasvamisen keskellä, kyseessä on myös viihdyttävä romaani, jonka juonesta löytyy yllätyksellisyyttä. Suosittelen, mikäli mennyt suomalainen maailma ja niissä eläneiden naisten historia kiinnostaa.
Greippisen kirpeä
Kirjan kanssa maistoin Uudesta Seelannista tulevaa Sauvignon Blanc ja Merlot -rypäleistä valmistettua roseviiniä. Kyseessä hapokkaan kirpeähkö viini, joka sopii täydellisesti helteisiin kesäpäiviin sellaisenaan tai uusien perunoiden ja vaalean kalan kaveriksi. Uudesta Seelannista tulevat Sauvignon Blanc -viinit ovat usein ihastuttavan greippisiä ja jopa kirpeitä, olematta kuitenkaan liian kevyitä. Viini on väriltään tummahkon lohenpuinaista, tuoksussa on hitunen omenaisuutta, mutta pääasiassa greippiä ja herukkaa ja nokkosta. Maku on kuiva ja hapokas. Maussa on paljon herukkaa ja greippiä. Hitunen omenaisuutta pehmittäää viinin vahvaa hapokkuutta.
Kirjan ja viinin yhteensopivuudelle annan neljä pistettä. Vaikka nämä tulevat aivat eri puolilta palloa ja edustavat eri aikakausia, niin niitä yhdistää juurevuus omaan paikkaansa. Ne ovat avoimia maailmalle, mutta eivät tahdo, tai voi, unohtaa omia perinteitään. Suosittelen lukemista ja nauttimista yhdessä.
Helmet-lukuhaaste 2020: 46. Kirjassa on sauna
kirjoittanut Pirjo Puukko
Stresa Kustannus 2019
305 sivua
Nau Mai
Sauvignon Blanc Blush 2018
Sauvignon Blanc, Merlot
Marlborough, Uusi-Seelanti
