Kai minä halusin tätä (kirjoittanut Sisko Savonlahti)

Kesällä huomasin, että Sisko Savonlahdelta on alkusyksystä ilmestymässä uusi kirja "Kai minä halusin tätä". Hänen ensimmäinen kirjansa oli jäänyt mieleeni, joten odotin innolla, että pääsin myös seuraavan kirjan lukemaan. Luettuani kirjan kävin kurkkaamassa mitä olin blogin puolelle kirjoittanut hänen ensimmäisestä kirjastaan "Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu". Yllätykseksi huomasin, että olisin voinut kirjoittaa lähes samanlaisen bloggauksen myös tästä toisesta kirjasta. Kertooko siitä, että Savonlahden kirjat ovat keskenään samanlaiset tai että bloggaajana toistan itseäni kirjasta toiseen...

Päähenkilö, 30-40 vuotias Helsingissä asuva nainen, on jollakin tavoin eksyksissä ulkopuolisten vaatimusten viidakossa. Hän tuntee kyllä itsensä hyvin ja hyväksyy itsensä sellaisena kuin on. Haasteen tuovat ulkopuoliset odotukset, jotka pitkälti ovat päähenkilön itsensä määrittelemiä. Kirjan keskeiset teemat koskettavat pitkäaikaista parisuhdetta ja sen ylläpitoa sekä lasten hankintaa. Päähenkilö pohtii mitä hän oikein haluaa ja toisaalta mihin hänellä riittävät voimavarat. Teemat, jotka tavalla tai toisella koskettavat meistä useimpia jossakin vaiheessa elämää. 

Kirjan käsittelemät aihepiirit eivät ole nykyisin juurikaan enää tabuja tai kosketa aiheita, joista ei puhuttaisi, mutta kirjoitustyyli tekee teoksesta jollakin tavoin häpeilemättömän, ja tämä siis positiivisessa mielessä. Päähenkilö uskaltaa hämmästellä asioita, joiden ehkä oletetaan olevan itsestäänselvyyksiä, mutta jotka tosiasiassa eivät sitä useimmille ole. Pintapuolisesti kirja voisi naurattaa, mutta kuten Savonlahden edellinen teos myös tämä hämmentää minua lukijana, enkä oikein osaa sen näennäishauskuudelle kuitenkaan nauraa. Mikäli autofiktio ja kaupunkielämä kiinnostaa, kannattaa tähän mielestäni tarttua. 

Helmet-lukuhaaste 2021: 43. Kirjassa ei kerrota sen päähenkilön nimeä

Kai minä halusin tätä
kirjoittanut Sisko Savonlahti
Gummerus 2021
176 sivua

Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu (kirjoittanut Sisko Savonlahti)

Kirjan aihe ja tyyli olivat niin kutkuttavan kiinnostavia, että se kiilasi lukupinoni kärkeen. Ja ahmin kirjan kevyesti parissa illassa. Odotin chick littiä, jossa on ainakin aiheen puolelta piirteitä Saara Turuselta,  ja toisaalta huumoria, jota löytyi esimerkiksi Gail Honeymanin kirjasta "Eleanorille kuuluu ihan hyvää". Nyt jälkikäteen olo on hieman hämmentynyt.  Kirjassa oli noita piirteitä - ja sitä jo kuuluisaksi tullutta sipsi-addiktiota, mutta se sai minut myös hyvin mietteliääksi.

Pidin tosi paljon kirjoitustyylistä ja -taidosta sekä Savonlahden tekstin sujuvuudesta ja koukuttavuudesta. Tarinan päähenkilö tuntui omasta näkökulmastani olevan niin  vailla rytmiä, elämänhallintaa ja arkisia onnellisia hetkiä, että se sai itseni surullliseksi. Olen varmaan oikea tiukkapipo, mutta en oikein ymmärrä päähenkilön älytöntä kahvila- ja ravintolatuhlaajuutta samalla, kun hänellä ei ole varaa ruokaan. Hän yrittää löytää elämälleen päämäärää ja tarkoitusta, mutta sopivia ei tunnu tulevan vastaan. Mielestäni hänessä on pohjatonta  surua, johon onneksi New Yorkin matka antaa edes pienen hengähdystauon.

Kirja onnistuu todistamaan, että yhteiskuntamme on julma. Lähes kaikesta voi tuntea huonoa omaatuntoa. Aina pitäisi tehdä enemmän, paremmin ja nopeammin. Iso osa näistä, jotka jaksavat yrittää, väsyttävät jossain vaiheessa ja sitten heitä pidetään epäonnistujina.

Kirjan herättämien ajatusten lennokkuudesta ja kolahtavuudesta päätellen kirja on hyvä ja nautittava. Vielä pari päivää sen lukemisen jälkeen, huomaan ajatusteni palaavan sen pariin. Hämmennys ei kuitenkaan ole kadonnut.

Luin kirjaa Ranskan Alsaceessa ja luonnollisesti sen pariksi valikoitui paikallinen viini. Turcheimin Pinot Noir on väriltään tiilenpunaista ja hieman läpinäkyvää. Tuoksussa on rypäleelle tyypillisesti puolukkaa sekä pehmeämpää marjaisuutta. Aavistus jopa luumuisuutta ja kirsikkaa. Maussa kirsikka nousee esille entistä enemmän puolukan rinnalle. Pehmeät mutta selkeät hapot antavat viinille ryhtiä. Viini maistui paikallisen pehmeän brie-juuston kanssa.

Kirjan ja viinin yhteensopivuudelle annan neljä pistettä. Molemmat ovat helppoja ja mukavan nautittavia. Kirja jää pohdituttamaan pidempään kuin viini.

Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu
Kirjoittanut Sisko Savonlahti
Gummerus 2018
141 sivua (luettu E-kirjana)

Turcheim
Appellation Alsace Controlee
Pinot Noir 2016
Alsace, Ranska
N. 7€ (paikallista supermarketista)