Hytti nro 6 (kirjoittanut Rosa Liksom)

Rosa Liksomin "Hytti nro 6" on Finlandia-voittaja vuodelta 2011. Minulta on jäänyt se aikanaan lukematta, mutta nyt ollessani matkalla Moskovan kautta Mongolian pääkaupunkiin Ulan Batoriin ja sieltä kahdelle jurtta-leirille, tuntui sopivalta tarttua vihdoin teokseen.

Liksomin kirjan tarina kertoo Moskovasta useampien venäläisten kaupunkien kautta Ulan Batoriin matkaavan junan yhden hytin kahdesta asukkaasta. Vadim on keski-ikäinen sekatyöläinen Moskovasta. Samassa hytissä nro 6 matkustaa hänen lisäkseen suomalainen tyttö. Epäsuhta ja toisilleen entuudestaan vieras pari joutuvat kohtamaan toistensa erilaiset elämäntavat ja näkemykset usean päivän kestävän junamatkan aikana. Miehen kielenkäyttö ja käytös ovat tytöstä röyhkeää ja sopimatonta. Mies kertoo vaimostaan Katjunskasta ja erilaisista naisista, joita hän on elämänsä aikana kohdannut. Kaikki miehen kertoma ei ole totta tai on vähintäänkin hyvin liioiteltua. Miehen tarinoiden kautta viaton tyttö joutuu kohtaamaan itselleen täysin vieraan maailman.

Mielestäni kirja jättää paljon kysymysmerkkejä ja asioita, jotka lukija voi itse mielessään päättää ja kuvitella. Tapahtumapaikat ja junan hytti sen sijaan kuvaillaan hyvin, ja omien kokemusteni perusteella, totuudenmukaisesti. Moskovan nähtävyydet: Kreml, Leninin mausoleumi, Gum-tavaratalo, Stalinin hammas -talot ja kehätiet ovat kirjaa lukiessani tuoreessa muistissa. Kirja on täydellinen matkakumppani Venäjältä Mongoliaan suuntautuvalle matkalle. Vaikka tarina ja kieli ovat paikoin hyvin karkeita, oikeuttaa ympäristön karuus, ja neuvostoajan historian näkyminen joka paikassa tämän.

Kirjan kanssa maistoin Mongolian parhaaksi kehuttua Golden Gobi -olutta. Oluen kirkas kullankeltaisuus, jopa lähes hunajaan viettävä väri, antoi odottaa raikasta ja tyylikästä makukokemusta. Ulkonäön antama lupaus piti paikkansa ja olut oli maultaan kohtalaisen kevyttä ja raikasta. Maussa oli aavistus pehmeää sitruksisuutta ja vain hyvin vähän mallasta ja humalaa. Olut maistui mongolialaisessa jurttateltta-ravintolassa lampaan selästä keitetyn lihapalan ja vihannesten kanssa.


Kirjan ja oluen yhteensopivuudelle annan neljä ja puoli pistettä. Oluen raikkaus piristi aikakautensa puolesta hieman tunkkaista tarinaa. Molemmista henki kuitenkin siperialainen elämäntyyli ja ihmisen sopeutumineen alueen karuun luontoon.

Hytti nro 6
kirjoittanut Rosa Liksom
Werner Söderström osakeyhtiö 2011
187 sivua

Golden Gobi
Mongolia
5,1%
4000 tugrik/0,33l (n. 1,50€ mongolialaisen jurttaleirin ravintolasta)

Kiehtova kurkkulaulu (kirjoittanut Sauli Heikkilä)

"Kiehtova kurkkulaulu" on kieltämättä hieman erikoinen lukuvalinta henkilölle, joka ei soittimista tai ylipäätään musiikista oikein ymmärrä mitään. Syy valinnalle löytyy yhden suositun kurkkulaulu-maan takaa, nimittäin Mongolian. Mongolia on seuraava matkakohteeni ja maata koskevaa kirjallisuutta on Suomesta hieman haasteellista löytää. Niinpä kurkkulaulua ja siihen liittyvää kulttuuria esittelevä kirja sopi hyvin lukulistalleni. Sauli Heikkilän teos on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä on muutama kertomus hänen matkoistaan kurkkulaulun syntysijoille. Matkakertomukset Mongoliassa ja Siperiassa sekä Kiinan puolella, ovat mielenkiintoisia ja avartavia. Heikkilä on kurkkulaulu-harrastuksensa kautta päässyt tutustumaan paikallisiin ja matkoillaan vieraillut paikallisten luona ja keskustellut heidän kanssaan eri kulttuureista.

Toisessa osassa kirjaa käydään teoreettisella tasolla läpi kurkkulaulua ja sen eri lajeja ja historiaa. Kolmas osa painottuu tekniikkaan. Aihetta avasi sattumalta loppukesästä Helsingin Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen VereskFest, jossa oli esiintymässä venäläinen Olena Uutai. Hän on kuuluisa etnomuusikko ja kurkku- sekä munniharppulaulaja. Hänen muutaman kappaleen esityksensä oli kiehtovaa kuultavaa ja avasi samalla hieman kirjan teoreettisuutta.

Kirja on selkeästi muodostettu ja tehty. Siinä on paljon havainnoivia kuvia ja varmasti tietojensakin puolesta oiva tietoteos kurkkulaulusta. Erityishuomio todella vaikuttavasta kansikuvasta, jossa kaksi kuvaa asetettu kiehtovasti limittäin päälle.

Kirjan kanssa maistoin suomalaista Fiskarsin panimon vehnä-olutta. Fiskarsin vehnässä on alkoholia vain 3,5%, joten oletin sen ja pullonkyljen esittelytekstin perusteella, että kyseessä olisi raikkaan kevyt vehnäolut. Oluen ulkonäkö ja tuoksu ovat hieman sitruksisia ja olkisia. Oluen maku on kuitenkin tunkkaisen vehnäinen ja sitruksisuutta on hyvin vähän. Raikkauttakaan ei ole samalla tavalla kuin olisin olettanut. Kokonaisuus on kuitenkin puhdas ja vehnäoluelle tyypillinen.

Kirjan ja oluen yhteensopivuudelle annan kolme ja puoli pistettä. Molemmissa on halua pysyä perinteikkäänä ja oman alan osaamista edustavana. Perinteikkyyttä olisi mielestäni kummankin kohdalla voinut hieman raikastaa. Tyypillisiä ja säntillisä oman osaamisalueensa edustajia kuitenkin. Sekä olut että kirjat sopivat hyvin mökillä kesäillalla saunassa käynnin jälkeen pihalla nautittavaksi.

Osallistun kansikuvalla Kirjankansibingoon 2019: Lomahaave

Kiehtova kurkkulaulu
kirjoittanut Sauli Heikkilä
Aviadore 2018
132 sivua

Fiskarsin vehnä
Fiskarsin panimo 2019
3,5%
n. 4€ (ostettu suoraan valmistajalta)

Kuolema Ulan Batorissa (kirjoittanut Jaakko Laitinen)

Jaakko Laitiselta vuonna 2012 julkaistu dekkari "Kuolema Ulan Batorissa" herättää ristiriitaisia ajatuksia. Kirjan tarina tuntuu alussa varsin pitkäveteiseltä, eivätkä tapahtumat tunnu pääsevän vauhtiin. Lopussa taas sattuu ja tapahtuu, niin ettei lukija meinaa perässä pysyä. Hahmot ja heidät taustansa vaikuttavat kiinnostavilta, mutta eivät aukea lukijalle riittävästi.

Suunnitelmissani on lähteä reissuun Mongoliaan, joten kirja päätyi nimensä perusteella lukulistalleni. Odotin jonkinlaista matkakertomus-tyylistä dekkaria. Vaikka tapahtumat sijoittuvat Mongolian pääkaupunkiin Ulan Batoriin ja sen läheisyyteen, niin maan omaleimaisuutta ei kirjassa ole oikein hyödynnetty. Toki osaltaan johtunee siihen, että tapahtumat sijoittuvat Neuvostoliiton romahtamisen aikoihin 1989. Aikamatka kolmenkymmenen vuoden takaiseen maailmaan on mielenkiintoinen - kännykät ja tietokoneet puuttuvat käytännössä kokonaan ja kansainvälistyminen ja globalisaatio kohti nykyisyyttä on vasta alussa.

Kirjan päähenkilö on suomalainen lääketieteen tutkija Jack, joka lähtee tutustumaan paikallisiin hoitomuotoihin ja modernin sekä perinteisten lääketieteen yhdistelmiin. Matkalla hänellä on mukana Tuomoksi nimeämänsä pommi. Pommin merkitys Jackille ja oikeastaan sen kohtalokin jäivät minulle hieman epäselviksi. Kirjassa olisi ollut mielenkiintoisten paikkojen, hahmojen ja juonenkäänteiden puolesta vaikka mihin, mutta jotenkin tarina ei päässyt kunnolla lentoon ja lopputulos oli hieman lässähtänyt. Kuvailut Mongoliasta ja mongolien sekä neuvostoliittolaisten suhteista olivat kyllä sinänsä mielenkiintoisia ajankuvia.

Kirjan kanssa maistoin Uudesta Seelannista, osin suomalasomisteiselta viinitilalta, tulevaa Vicarage Lanen roseeviiniä. Viini on tehty Pinot Noir rypäleistä ja valmistajan selkeiden kuvailujen perusteella se on ollut kuorikontaktissa 12 tuntia. Viini onkin väriltään hyvin pinkkiä. Tuoksussa on runsaasti marjaa - vadelmaa ja mansikkaa. Maussa esiin nousee vielä voimakas puolukkaisuus. Tämän roseen rypäleet ovat kasvaneet Uuden Seelannin eteläisen saaren Canterburyn alueella, jossa myös itse olen eräällä viinitilalla reilu vuosi sitten viikon verran vieraillut.

Olen aiemmin maistanut ja tässä blogissa myös arvioinut valmistajan Pinot Noirista ja Sauvignon Blancista valmistettuja viinejä. Kaikki nämä kolme ovat mieleeni ja edustavat hyvin nuoria ja vetreitä rypäleistään valmistettuja viinejä. Viinien makumaailma on voimakas ja raikas. Tämän roseen kanssa maistoin kukkakaalikanttarellirisottoa ja grillattua possun sisäfilettä. Hennot suomalaiset maut sopivat kohtalaisen hyvin yhteen roseviinin kanssa. Valmistaja kehoittaa kokeilemaan viiniä vaikkapa jouluruokien parina.

Kirjan ja viinin yhteensopivuudelle annan kolme pistettä. Kirjasta puuttuu viinin nuoruuden raikkaus ja selkeys. Molemmista välittyy kuitenkin uuden ja hieman erilaisen kaukaisen kulttuurin tuulahdus.

Osallistun kansikuvalla Kirjankansibingoon 2019: Harrastus

Kuolema Ulan Batorissa
kirjoittanut Jaakko Laitinen
Into 2012
218 sivua

Vicarage Lane
Pinot Noir Rose 2018
Canterbury, Uusi-Seelanti
13,70€ (Alkosta heinäkuussa 2019)