Lupaa minulle, isä. Toivon, koettelemusten ja tahdon vuosi. Kirjoittanut Joe Biden

Suunnittelin yli kymmenen vuotta sitten, että lukisin kaikista Yhdysvaltojen presidenteistä kirjoitetut kirjat. Innostuneena ajatuksesta tilasin maan ensimmäisestä presidentistä George Washingtonista kertovan kirjan. Kyseessä on yli 700 sivuinen järkäle, joka on painettu hyvin pinellä fontilla. Innostus laantui, mutta paria uudempaa presidenttiä koskevat kirjat olen sittemmin lukenut ja edelleen tuo hyllyllä oleva kirja odottaa oikeaa lukuhetkeä. 

Joe Biden, oikealta nimeltään Joseph Robinette Biden Jr. oli Yhdysvaltojen 46.presidentti vuosina 2021-2025. Hän on syntynyt 20.11.1942 Pennsylvaniassa ja hän edustaa demokraatteja. Ennen presidenttikauttaan, josta myös kyseinen kirja kertoo, hän toimi Barack Obaman varapresidenttinä. 

Bidenin kirjoittama kirja käsittelee hänen aikaansa varapresidenttinä. Varapresidenttiys jää kuitenkin kirjan päätarinan alle, joka kertoo hänen poikansa Beau Bidenin kamppailusta aivokasvaimen kanssa. Kirjassa tapahtuu paljon surullisia asioita ja se on hyvin koskettava, mutta kuitenkin toivoa herättävä ja jopa kummallisella tavalla positiivinen verrattuna nykyiseen aikaamme. Kirja saa varmasti lukijansa herkistymään, mutta siitä puuttuu katkeruutta, jota hyvin voisi odottaa Joe Bidenin kokeneen. Hänhän on menettänyt sekä kaksi lastaan että aiemmin vaimonsa. Kirja luo Bidenistä kuitenkin sydämellisen ja tukea muille antavan kuvan. 

Menetysten lisäksi kirjassa käydään läpi Bidenin näkökulmasta hänen varapresidenttiyttään, jolloin hän pyrki mm. vakauttamaan Ukrainaa Venäjän vuoden 2015 Krimin iskujen jälkeen. Hän myös kuvailee suhdettaan presidentti Barack Obamaan hyvin avoimeksi ja luottamukselliseksi. Obama oli luvannut aina kuunnella viimeisenä Bidenin mielipiteen keskeisistä päätettävistä asioista, mutta teki kuitenkin päätökset itsenäisesti. 

Yllättävänä tietona kirjassa oli kohta, joka kertoi Joe Bidenin varallisuudesta, jota Bidenin mukaan hänellä oli varapresidentiksi ryhtyessään vain vähän - lähinnä tavallisen asunnon verran. Perhe lomaili Nantucketissa, mutta kirjan mukaan aina vuokra-asunnoissa. Tämä yllätti, sillä Biden oli tehnyt pitkän uran senaattorina, joten olisi kuvitellut hänen keränneen jonkin verran omaisuutta.

Nykyisen epävarman ja kovaksi muuttuneen maailmankuvan keskellä oli mukava lukea tosiasioihin pohjautuva kirja vain vajaan kymmenen vuoden takaa, joka muistutti kuitenkin vanhasta hyvästä, jolloin inhimillisyys ja empatia olivat vielä ainakin nimelllisesti läsnä valtioiden asioista päätettäessä. 

Helmet-lukuhaaste 2026: 13. Kirjassa on syntymäpäivät

Lupaa minulle, isä
Toivon, koettelemusten ja tahdon vuosi
Kirjoittanut: Joe Biden
Suomentanut: Ilkka Rekiaro
Alkuperäisteos: Promise me, dad
Tammi 2021
285 sivua

Pohjoisen tie. Kirjoittanut Eetu Niemi

Pohjoisen tie on IT- ja liiketoiminnan konsultti Eetu Niemen esikoisromaani. Se on koskettava kertomus nuoresta Saarasta, jonka isä on mystisesti kadonnut purjelentokoneella vuosia aiemmin. Saara saa vihjeen, jonka mukaan hänen isänsä saattaisi olla elossa ja päättää lähteä yksin ja salaa matkalle kohti Pohjois-Ruotsia ja Norjaa, jossa isän katoaminen on aikoinaan tapahtunut. Hän haluaa saada asioihin selvyyttä päästäkseen elämässään eteenpäin, sillä isän katoamiseen liittyy hänen mielestään liikaa epäselvyyksiä.

Kirjassa on kaksi kertojaa. Vaikutuksen minuun teki erityisesti Saaran näkökulmasta tehty kerronta, joka on toisaalta hyvin herkkää mutta samalla luottavaista ja jopa aavistuksen kapinallista. Harvemmin mieskirjailijat kykenevät, tai edes yrittävät, samalla tavoin asettua nuoren naishahmon asemaan kuin tässä teoksessa. Teos on mielenkiintoinen yhdistelmä matkan tekemistä, erilaisten ihmisten kohtaamista ja omien ajatusten käsittelyä. Kirja on varsin nopeasti luettu, mutta sen hienosti koottu tarina jää mieleen pitkäksi aikaa. Myös roadtrippi Suomesta Norjaan on tunnelmallisesti kuvattu. Muutama kohta kirjasta tuntuu itselleni epäuskottavalta, mutta tämä saattaa johtua myös tietämättömyydestäni purjelentoiluun. 

Eetu Niemi on aiemmin julkaissut tietokirjoja organisaation muutokseen liittyen, mutta toivottavasti jatkossa olisi tulossa myös lisää fiktiivisiä kertomuksia.  

Helmet-lukuhaaste 2026: 34. Kirjassa mennään piiloon

Pohjoisen tie
kirjoittanut Eetu Niemi
Momentum kirjat 2026
204 sivua

Johda tunneilmastoa. Vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali.Kirjoittanut Jarkko Rantanen, Ira Leppänen ja Heikki Kankaanpää

Pitkästä aikaa business-kirja, joka kolahti! Tähän genreen kuuluvat viime aikoina lukemani kirjat ovat käsitelleet paljon tekoälyä ja strategiaa. Ne usein lupaavat olevansa käytännönläheisiä, mutta jotenkin niissä esitetyt esimerkit tai toimintakehoitteet ovat silti tuntuneet joko yksittäistapauksilta tai hieman keinotekoisilta. Tässä kirjassa tilanne oli toinen ja useimmat esitetyt esimerkit ja ehdotukset, jolla asiat saisi vietyä käytäntöön tuntuivat siltä, että niitä voisi ihan oikeasti sellaisenaan kokeilla. 

Kirja pureutuu työpaikan tunneilmastoon ja sen merkitykseen yksilöiden ja tiimien suorituksessa. Tunteet ovat aina olleet keskeinen osa työelämää - vaikuttavathan ne jatkuvasti meistä kaikkiin. Moninaisista syistä johtuen niitä on kuitenkin alettu viime vuosina painottaa ja nostaa enemmän esille. Itse arvelen, että yhtenä syynä on ylipäätään lasten ja nuorten tunnekasvatus päiväkodin ja koulun osalta, joka monilta pidempään työelämässä olleilta sukupolvilta puuttuu. Uusien sukupolvien myötä asiasta on alettava onneksi puhua myös työpaikoilla. Ajattelen, että tunteita on toki työpaikoilla aina ollut näkyvissä ja ehkä joskus, kun tehokkuusajattelu ja kiire ei ole ollut yhtä hallitseva tila kuin nykyään, on tunteisiin ylipäätään ehditty kiinnittää huomiota enemmän ilman, että niitä on varsinaisesti sanoitettu tunteiksi. Kuulumisia on vaihdettu enemmän ja työkaverit ja työnantajatkin ovat tunteneet toisensa paremmin ja pyrkineet usein auttamaan toisiaan myös työajan ulkopuolisiin liittyviin asioihin liittyen. Nykyisin tähän ei tunnu olevan aikaa ja helposti myös koetaan, ettei haluta astua työkavereiden ns. yksityiselle puolelle. Jäin pohtimaan onko ns. työ- ja yksityisen minän välinen railo ollut aina yhtä suuri kuin nyt.

Teos on ajankohtainen, käytännönläheinen ja laaja, joka (liian) nopeasti muuttuvassa maailmassa kaikkien työikäisten tulisi mielestäni lukea. Se helpottaa hahmottamaan ja ymmärtämään asioita, jotka muuten saattavat tuntua ahdistavilta, vaikeilta, epäreiluilta tai satuttavilta. Tunteiden merkitys ja niiden huomioon ottaminen, ehkä myös inhimillisyys, tuntuvat välillä unohtuneen muiden asioiden noustua keskiöön työelämässä. 

Ymmärtäminen on tärkeää ja sitä painotettiin myös kirjassa. Ymmärtäminen ei tarkoita, että kaikenlaista käytöstä tai asioita tulisi hyväksyä. Mutta kun ymmärtää syyt ihmisten toiminnan takana on ne kuitenkin helpompi käsitellä.

Kirjassa painotetaan tunteiden vaikutusta yksilön, tiimin ja koko organisaation toimintaan ja suorituskykyyn. On tärkeää kohdata ja käsitellä positiiviset ja negatiiviset tunteet. Niitä ei tarvitse jäädä märehtimään, mutta on tärkeää, että ne huomataan ja niistä viestitään. Näin osoitetaan, että tunteet ovat olemassa ja ne otetaan huomioon. 

Kirjan kirjoittajat Jarkko Rantanen (PsyM), Ira Leppänen (KTM, Certified Business Coach) ja Heikki Kankaanpää (KTM, insinööri) esittelevät seitsemän inhimillistä perustarvetta tunteiden takana (KYARHEM):

1. Kiinnostus
2. Ymmärrys
3. Arvostus 
4. Reiluus
5. Hallinta
6. Edistyminen
7. Merkityksellisyys

Tunnetaitojen soveltamista käytäntöön työelämässä on esitelty kirjan lopusta löytyvästä luvusta. Esimerkiksi, kun joku kohtelee tai puhuu satuttavasti, hyvä ja neutraali tapa reagoida voisi olla vaikka toteamus: "Mitä sinusta tuntuu, kun puhut minulle noin" tai "En halua, että minulla puhutaan noin." Itse ainakin menen helposti täysin lukkoon, kun kohtaan epäasiallista puhetta tai toisaalta joku toinen taas saattaa suuttua ja sanoa kommentteja, jotka vain provosoivat tilannetta entisestään. 

Kirjassa puhutaan myös psykologisen turvallisuuden merkityksestä. Se koostuu yhteenkuuluvuudesta, oppimisesta, osallistumisesta ja haastamisesta. Näitä voi käsitellä vaikka asioista puhumalla ja mieltämällä ne oppimishaasteiksi. Lisäksi on tärkeää tunnustaa virheensä ja kertoa, mitä on niistä oppinut. Yleisesti on tärkeää olla kiinnostunut ihmisistä ja osoittaa tämä päivittäin myös työpaikalla. 

Toivottavasti työpaikoilla ylläpidetään ilmapiiriä, jossa jokainen saa ja uskaltaa olla oma aito itsensä. Tämän mahdollistamiseen liittyy oikeudenmukaisuuden kokemus, jonka puute vähentää merkittävästi työntekijöiden motivaatiota ja heikentää tulosta. Tähän auttaa mm. työntekijöiden mielipiteiden kuuntelu. 

Nopein tapa oppia tunnetaitoja on kiinnittää huomiota omiin tunteisiin: mitä ne minulle kertovat ja kuinka toimin tunteiden välittävän tiedon kanssa. Tähän auttaa mm. kollegoilta saatava vertaistuki. Ylipäätään läsnäolo ja toisten aito kuunteleminen on tärkeää. 

Kuten edellä oleva kirjoitus osoittaa kirjassa on paljon konkretiaa ja se käsittelee hyvin laajasti tunneilmaston johtamista työpaikoilla. Kirjan tunnelma on kannustava ja useassa kohdassa todetaan, että riittää, kun tunteiden johtamisessa onnistuu joskus. Täydellisyyteen ei tämän osalta ole varmaan edes mahdollista päästä. 

Helmet-lukuhaaste 2026: 39. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin 

Johda tunneilmastoa. Vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali
Kirjoittanut Jarkko Rantanen, Ira Leppänen ja Heikki Kankaanpää
Alma Talent 2020
272 sivua