Radikaalit ratkaisut. 7 rohkeaa tekoa Suomelle. Kirjoittanut Inka Mero ja Tero Ojanperä

Aitoja ja konkreettisia ratkaisuehdotuksia Suomen yhteiskunnan tilanteeseen tuova kirja. Näin voisi mielestäni hyvin kiteyttää Inka Meron ja Tero Ojanperän ajankohtaisen teoksen. Inka Mero on kasvuyrityssijoittaja ja Tero Ojanperä on mm. Silo AI:ta kehittänyt teknologiavisiönääri. 

Kirja tarjoaa seitsemän ratkaisua Suomeen kohdistuviin haasteisiin, joissa teknologia ja tekoäly oikeasti tuovat konkreetista apua. Ehdotukset ottavat inhimilliset piirteet huomioon ja ovat ihmisläheisiä - eivätkä tunnu lukijasta vain tehostavilta toimenpiteiltä, kuten helposti erilaisten virastojen tai ministeriöiden kautta tulevat ehdotukset (viimeisimpänä eläkeiän nosto 70 vuoteen). 

Luin ensin painettua kirjaa, mutta aikataulullisista syistä siirryin kirjan kuunteluun. Kirja toimi hyvin kuunneltuna, mutta ehkä kokonaisuus olisi avautunut loogismmin luettuna. Kirjan lopussa on esitetty radikaalit ratkaisut -canvas. 

Ensimmäinen ratkaisu koski algoritmien voimaa, joka ohjailee käytännössä meitä kaikkia. Puhelinta, tai muuta ruutua, selaillessa kuluu huomaamatta puoli tuntia ja erilaisia sovelluksia tulee availtua melkeinpä huomaamatta. Kirja ehdottaa useanlaisia pieniä tapoja, joita voimme tehdä ja jolloin algoritmit eivät enää hallitse meitä vaan me niitä. Esimerkkinä mainittakoon pienten muutosten tekeminen: "vaihda puoli tuntia lyhytvideoita yhteensä hyvään artikkeliin, vietä aikaa kasvokkain ystävien kanssa tai pidä puhelin tauolla ennen nukkumaanmenoa" (s. 54).

Toisessa ratkaisussa kehitettiin ratkaisu nuorten miesten syrjäytymiseen yhteiskunnasta. Usein merkit mahdollisuudesta pudota yhteiskunnan kelkasta näkyvät jo alakouluiässä: heikot arvosanat, lukemisen vastenmielisyys, levottomuus luokassa. Näiden havainnointiin ja erityisesti havainnoiden sanallistamiseen voisi hyödyntää Googlea, joka tuntee meidät paremmin kuin me itse. Datan perusteella voitaisiin heti puuttua, kun siitä nähdään, että lapsi tarvitsee tukea. Tämän tueksi, tai toisinpäin, tarvitaan inhimillisen kokoisia ryhmäkokoja kouluissa ja päiväkodeissa, sekä yhteisön muuttumista niin, että ongelmiin päästään puuttumaan ajoissa - taloudelliset resurssit ovat keskeisin vastaus tähän. Satsaus ongelmaan tänään takaa sen, että syrjäytyneitä nuoria ei ole 10-20 vuoden päästä suurta määrää, jolloin heidän osaamisensa ja mahdollisuutensa jäävät yhteiskunnalta käyttämättä ja samalla heistä koostuu yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Inhimillinen kärsimys on tietysti aivan oma lukunsa.

Kolmas ratkaisu on koskee tuottavuuden parantamista. Tästä teemasta on kuultu ennenkin, mutta asiasta tekee hieman mielenkiintoisemman sen, että tuottavuuden kasvua jaettaisiin myös työntekijöille esim. ylimääräisinä lomapäivinä. Kirjan mukaan tehottomuus johtuu siitä, ettei se ole kenenkään vastuulla. Ratkaisuksi ehdotetaan Ruotsista ja Virosta mallia ottaen aineetonta taloutta, jolla tarkoitetaan automatisoinnin ansiosta erilaisten prosessien (esim. lupaprosessit) nopeuttamista ja sijoitusten keskittämistä kotimaisiin start-uppeihin ja kasvuyrityksiin. 

Neljäs ratkaisu tuodaan huoltosuhteen muuttamiseen. Tällä hetkellä sataa suomalaista kohden on 62 huollettavaa. Huollettavilla tarkoitetaan esim. lapsia ja eläkeläisiä. Keskustelu pitäisi kääntää siihen, kuinka saadaan aikaiseksi talouskasvua, tuottavuutta ja innovaatioita. Tällä hetkellä keskustelu kääntyy usein siihen, kuka maksaa viulut. Ja kukapa muu tähän toisi ratkaisun kuin tekoäly. Kirjassa esitetään esimerkiksi, että tekoäly voisi tukea sitä, että eläkeläinen voisi sen avulla käyttää osan ajastaan esimerkiksi lasten hoitoon tai yksinäisten tai sairaiden hoitoon. Mutta tämä toki omaehtoisesti. 

Viides ratkaisu koskee riittävän osaamisen puutetta. Eri puolella maata on puutetta erilaisesta osaamisesta. Suomalaiset ovat korkeasti koulutettuja, mutta tämän lisäksi tarvitsisimme ulkomailta lisää korkeakouluopiskelijoita ja erityisesti meidän tulisi pystyä pitämään heidän täällä valmistumisen jälkeen. Tällä voitaisiin helpottaa ikääntymistä ja edessä siintävää työntekijäpulaa. 

Kuudennella ratkaisulla selätetään jatkuvasti kasvavat mielenterveysongelmat. Mielenterveysongelmat ovat kasvaneet ja niistä kärsivät erityisesti nuoret tytöt. Tähän on monta syytä, joita kaikkia ei voida yksin Suomesta käsin ratkaista. Mielenterveyttä tukevia asioihin sen sijaan pitäisi panostaa - niiden saavutettavuuden pitäisi olla helppoa ilman pitkiä jonotuksia tai suuria kustannuksia. Ja tähän ratkaisuun helpotusta toisi tietenkin digitalisaatio ja tekoäly, jotka auttaisivat ihmisiä pienellä kynnyksellä oikeiden palveluiden pariin. 

Seitsemäs kirjassa esitetty ratkaisu hakee vastauksen Suomen turvallisuuteen. Tässä keskitytään erityisesti pienen maan asemaan Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän hallitessa maailman politiikkaa. Tähän voidaan vaikuttaa nostamalla kansalaisten selviytymis- ja kriisiensietokykyä. Kun Suomi onnistuu esimerkiksi mineraalien, erikoisosaamisen tai muilla tavoilla tekemään myös muista maista riippuvaisia itsestään, on sen helpompi selviytyä myös tulevaisuuksien vallanjaon keskellä.

Kiinnostava kirja, ja erityisen positiivista oli, että se pyrki luomaan toivoa ja etsimään nimensä mukaisesti ratkaisuja. 

Helmet-lukuhaaste 2026: 14. Kirjassa on robotti, drooni tai jokin vastaava laite

Radikaalit ratkaisut. 7 rohkeaa tekoa Suomelle

Kirjoittanut Inka Mero ja Tero Ojanperä

Tammi 2026

8 h, 33 min (kuunneltu äänikirjana)

 

Tekoäly käytäntöön. Johtajan opas tekoälyn hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Kirjoittanut Tero Auvinen

Kirjasomesta tulee vastaan välillä teoksia, jotka muuten olisivat jääneet itseltäni huomaamatta. Tällainen oli Tero Auvisen omakustanteinen teos "Tekoäly käytäntöön - Johtajan opas tekoälyn hyödyntämiseen liiketoiminnassa". Kirjasta tekee erityisen mielenkiintoisen se, että se on luullakseni ensimmäinen lukemani kirja, jossa todetaan suoraan, että sen kirjoittamisessa (pilkkujen ja painotusten osalta) on tekoäly auttanut. 

IT-alalla ja johtotehtävissä työskennellyt Auvinen pyrkii viime vuonna julkaistussa teoksessa selventämään mitä johtajien on ymmärrettävä tekoälystä ja kuinka sen avulla tekoälyä tulisi käytännössä hyödyntää. Koodaamiselle tai muulle tarkemmalle tekniselle osaamiselle ei ole tarvetta, jotta kirjan sanoman pystyy selkeästi ymmärtämään.

Kirja koostuu useasta lyhyestä osasta, jotka pohjautuvat Michael Treacyn ja Fred Wiersemainin malliin: "The Discipline of Market Leaders" vuodelta 1995. Mallissa on esitelty kolme keskeistä liiketoiminnan menestysstrategiaa: operatiivinen erinomaisuus, tuotejohtajuus sekä asiakaslähtöisyys. Menestyvän yrityksen katsotaan tarvitsevan nämä kaikki kolme strategiaa, mutta riittää että se loistaa niistä yhdessä ja pärjää riittävän hyvin kahdessa muussa.

Kirjan ulkoasu ei ole modernein, eikä myöskään muistuta tekoälyn ideoimaa mallia. Kirja on nopeasti luettava ja mielestäni sen sisältö on myös kohtalaisen helposti sisäistettävissä. Monet asiat ovat tavallaan itsestään selvyyksiä, mutta toteuttaminen on yleensä aina haasteellisempaa kuin asioiden sanominen. Kiinnostava tuttavuus, jota selkeytensä puolesta voi hyvin suositella kaikista asiasta kiinnostuneille.  

Tekoäly käytäntöön
Johtajan opas tekoälyn hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Ymmärrä tekoälyn mahdollisuudet ilman syvällistä IT-osaamista
Kirjoittanut Tero Auvinen
109 sivua

Julkaistu 2025

50 myyttiä tekoälystä ja datasta. Toimittanut Marianne Mäkelin, Elisa Silvennoinen, Kati Mäkitalo

Marianne Mäkelin, Elisa Silvennoisen ja Kati Mäkitalon toimittama, vuonna 2025 ilmestynyt teos "50 myyttiä tekoälystä ja datasta" on nopeasti luettava katsaus tekoälystä ja sitä koskevista olettamuksista ja myyteistä. Teoksessa on yhteensä 50 erilaista myyttiä, jotka on jaettu 5 eri teeman alle. Teemoja ovat: 

1. Mitä data on? 
2. Mikä tekoäly?
3. Mitä tekoälyllä ja datalla tehdään?
4. Mitä kaikkea datan ja tekoälyn perusteella voidaan tietää? 
5. Tekoäly ja data ihmisten arjessa

Kutakin teemaa ja sen alla olevia myyttejä käsittelee useita eri alojen asiantuntijoita. Kirja on helposti lähestyttävä ja näin suurella asiantuntijajoukolla siitä olisi voinut mielestäni koostaa hieman syvemmälle menevän. Nyt monien asioiden pintaa vain raapaistaan, eikä lyhyissä kappaleissa päästä ehkä riittävän syvällisesti käsittelemään kyseistä aihetta. Toisaalta nykyisellä ratkaisulla on varmaankin onnistuttu tiivistämään haastellisia ja monitahoisia asioita helposti lähestyttäväksi kokonaisuuksiksi.

Koska kirjassa käsiteltävät myytit ovat laajoja, on niistä helppoa tehdä monenlaisia johtopäätöksiä ja kiinnostua erilaisista aihealueista. Itselleni jäi mieleen kaksi aihetta. Ensimmäisenä kirjasta käy hyvin ilmi se, että vaikka tekoäly on ollut olemassa jo varsin pitkään ja tällä hetkellä sen muutosnopeus on valtava, niin sitä koskeva sääntely ja lainsäädäntö tuntuu laahaavan pahasti perässä. Muutamat olemassa olevat säädökset perustuvat pitkälti vain kansallisiin toimiin. Sama tuntuu koskevan myös somea, jonka kieltämisestä lasten ja nuortenkeskuudessa on viime aikoina kuultu useammista maista. Hyvä, että aihetta on pohdittu, varmaan olisi hyvä pohtia myös aikuisten käytön rajoittamista jollakin keinoin. 

Toiseksi mieleeni jäi sen, että kirjassa painotettiin datan laatua ja kuinka  jatkossa sillä tulisi olla enemmän merkitystä kuin sen määrällä. Suurien ja pääosin huonolaatuisten datamäärien läpikäyminen kuluttaa valtavasti resursseja, joita voitaisiin käyttää tärkeämpiin asioihin. Tästä aasinsiltana on myös mielestäni jatkuva valtavan tietomäärä, jota ihmiset kohtaavat päivittäin ja josta heidän pitäisi pystyä erottelemaan heitä koskeva. Toisaalta olisi myös tärkeää, että ihmiset ymmärtäisivät asioita laaja-alaisesti, mutta nykyisen valtavan tietomäärän keskellä se on hyvin aikaavievää ja kuluttavaa.  

Kirja on kiinnosta ja nopeasti luettava tuttavuus. Odotukseni kirjaa kohtaan olivat suuret ja jäivät siksi ehkä osin täyttymättä. Kirjan avulla on helppoa muodostaa nopeasti jonkinlainen kuva tekoälyn tämän hetkisestä voimasta yhteiskunnassamme. Vuoden kahden päästä moni asia voi ehkä olla jo vanhentunut. 

Helmet-lukuhaaste 2026: 8. Kirjassa ei rakastuta

50 myyttiä tekoälystä ja datasta
Toimittanut Marianne Mäkelin, Elisa Silvennoinen, Kati Mäkiralo
Vastapaino 2025
155 sivua 

Tekoälyllä kilpailuetua. Opas johtoryhmille ja hallituksille. Kirjoittanut Timo Savolainen

Tekoälyä koskevat kirjat pohdituttavat teeman valtaisasta muutoksesta johtuen. Usein tuntuu, että kirjan sisältö on nopean kehityksen ansiosta osin vanhentunut jo siinä vaiheessa, kun se tulee painosta. Tämän vuoksi tekoälyä koskeviin tietokirjoihin en ole juuri tarttunut, vaikka tekoäly aiheena kyllä kiinnostaa. Tähän liittyen mielenkiinnosta kurkkasin Helmet-hakua, josta sanalla "Tekoäly" löytyy 899 sivua (yhdellä sivulla 20 teosta) tuloksia. Iso osa toki voi olla muutakin kuin suoraan tekoälyä käsitteleviä kirjoja, mutta merkittävä määrä kuitenkin.  

Timo Savolaisen yritysten johtoryhmille ja hallituksille suunnattu kirja tekoälystä on hyvin vahvasti tätä vuotta tai korkeintaan muutamaa tulevaa vuotta koskeva teos. Valitettavasti voi olla, että aika ajaa nopeasti tämän ohi, vaikka kirja pyrkii olemaan hyvin yleistajuinen ja kertomaan asioista kokonaisvaltaisesti. Kannattaa siis tarttua teokseen sen ollessa vielä ajankohtainen. Kirja toiminee hyvänä apuna pohdittaessa, kuinka yrityksen kannattaa tekoälyn kanssa lähteä liikkeelle ja mitä asioita ottaa huomioon. Uskon kirjasta olevan paljon hyötyä kohderyhmälle ja yrityksen liiketoiminnassa mukana oleville toimijoille.

Kirja on kirjoitettu kiinnostavasti ja se ottaa monipuolisesti asioita huomioon. Kirjasta löytyy eettistä pohdintaa, sekä näkemystä ja arvailuja miten tulevina vuosina tekoäly tulee yrityskenttään ja liike-elämään vaikuttamaan. Kirja on kiihkoton, josta pidän kovasti, sillä ajoittain tuntuu, että tekoälystä ja sen muutosvoimasta puhutaan lähes maaniseen sävyyn. Varmasti tekoäly tulee muuttamaan asioita, onhan se jo tehnyt paljon, mutta uskon, että ehdottomasti suurin osa muutoksista on positiivisia sekä yksilöiden että yritysten kannalta.

En tiedä olenko ainoa, kenestä tekoälyä on haasteellista yrittää ymmärtää kokonaisuutena. Kirjan neuvot tekoälyn kanssa liikkeelle lähtöön ja asiantuntijoiden hyödyntämiseen ovat hyviä. Toisaalta, olen miettinyt, ketkä ovat oikeita asiantuntijoita, joita yritysten kannattaisi hyödyntää, kun kokonaisuus on vielä hyvin hähmäinen ja jatkuvasti muuttuva? 

Helmet-lukuhaaste 2025: 11. Tietokirja, joka on julkaistu 2020-luvulla

Tekoälyllä kilpailuetua. Opas johtoryhmille ja hallituksille
Kirjoittanut Timo Savolainen
Alma Insights 2024
304 sivua