Anna Liisa. Kirjoittanut Minna Canth

Tasa-arvon päivää vietetään samana päivänä kuin kirjailija Minna Canthin syntymäpäivää 19.3. Tasa-arvon päivä on mielestäni vuoden tärkein päivä. Tasa-arvoisuus niin sukupuolen, iän, ammatin, kansallisuuden - oikeastaan minkä tahansa mukaan, on yhteiskuntamme kulmakivi, johon sen vakauden tulisi perustua ja johon meidän tulisi aina pyrkiä. Tasa-arvossa keskitytään usein naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon, ja erityisesti siihen kuinka naisen euro on miesten euroa merkittävästi heikompi. Tämä on hyvä lähtökohta, mutta on muistettava, että tasa-arvoa on moni muukin asia. Se, että olemme kaikki yhtä arvokkaita lähtökohdistamme tai muista seikoista riippumatta.

Luin Minna Canthin viimeiseksi jääneen näytelmän Anna Liisa Minna Canthin päivänsä kunniaksi. Teoksen päähenkilö Anna Liisa on parikymmentävuotias nainen, joka on juuri menossa naimisiin Johannes Kivimaan kanssa. Muutama päivä ennen häitä Anna Liisan vanha kihlattu Mikko palaa yllättäen paikkakunnalle ja alkaa kiristää Anna Liisaa uhkaamalla kertoa heidän aiemmasta suhteestaan ja siitä syntyneestä ja heto kuolleesta lapsesta. Selviää, että Anna Liisa on muutamia vuosia aiemmin synnyttänyt lapsen ja tappanut tämän heti syntymän jälkeen ilman, että kukaan on saanut asiasta heti tietää. 

Anna Liisa ei taivu Mikon vaatimukseen perua häitä Johanneksen kanssa ja tämän sijasta mennä naimisiin Mikon kanssa. Sen sijaan Anna Liisaa päätyy kertomaan kaikille totuuden. Näytelmä pohtii mielestäni paljon moraalikysymystä ja päätöksenteon vaikeutta. Näytelmä on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1895, eli se on yli sata vuotta vanha. Silti sen käsittelemät kysymykset ovat sellaisia, jotka ajoittain nousevat nykyisinkin esille. Näihin liittyvät moraali, oikea ja väärä, salaisuudet, asioiden monimutkaisuus ja seuraukset. 

Kirja on aiheeltaan raskas ja muistuttaa samantapaisista uutisista, joista valitettavasti olemme joutuneet viime aikoina lukemaan.

Helmet-lukuhaaste 2026: 22. Kirjan kannen pääväri on sininen tai kirjan nimessä on sana sininen.

Anna Liisa

Kirjoittanut Minna Canth

Saga Egmont 2019

78 sivua

Maailman vaarallisin mies. Kuinka perheeni loi Donald Trumpin. Kirjoittanut Mary L. Trump

Kirja päätyi kuuntelulistalleni samaan aikaan, kun media uutisoi Donald Trumpin Grönlannin valloittamisesta ja lisätullien asettamisesta tietyille maille alkuvuodesta 2026. Teoksen on kirjoittanut Trumpin veljentytär Mary L. Trump. Mielenkiintoisen kirjasta tekee osaltaan se, että se on kirjoitettu ja julkaistu jo Trumpin ensimmäisen presidenttikauden aikana. Kirjan suomennos on ilmestynyt vasta nyt ja on mielenkiintoista palata ajassa jonkin verran taaksepäin ja muistaa millainen maailma oli ennen esimerkiksi koronaa. 

Mary L. Trump on syntynyt vuonna 1965 ja hän on ammatiltaan psykologi. Teoksessa hän peilaa ja perustelee paljon sukunsa jäsenten toimintaa koulutuksensa tuomaan ammattitaitoon. Kirjailija itse ei ymmärtääkseni ole Donaldin kanssa ollut kovin läheinen, eivätkä he ole tavanneet usein. Yhtenä syynä viileisiin välehin on Donaldin ja Maryn isän Fredin välirikko. Kirjailijan näkemyksen mukaan Donald Trumpin vanhempien kasvatus ja lapsien elinolosuhteet ovat muokanneet vahvasti Donald Trumpia ihmisenä. 

Trumpien perhe on asunut New Yorkissa ja kirja antaa mielenkiintoisen ajankuvan New Yorkista. Kirja muistutti pari vuotta sitten lukemastani Teemu Luukan teoksesta "New Yorkin uhmatar", joka kertoo suomalaisen Tyyni Kalervon siirtolaisuudesta ja elinkeinon rakentamisesta New Yorkiin samoihin aikoihin. Jos vain ajankuva kiinnostaa, niin melkein kannattaa mielummin lukea Tyynistä kertova kirja. Mikäli puolestaan Donald Trump, niin antaa kirja jotakin uutta myös hänestä ja psykologin antamat selitykset hänen toiminnalleen ehkä myös antavat lukijalle paremman ymmärryksen Yhdysvaltojen nykyisestä presidentistä. 

Kuuntelin kirjan ja se sopi hyvin kuunneltavaksi. Kirjasta läpitunkeva katkeruus oli käsinkosketeltavaa lisäten myös sen kirjallista arvoa.

Helmet-lukuhaaste 2026: 33. Kirjan päähenkilö on yli 60-vuotias

Maailman vaarallisin mies. Kuinka perheenini loi Donald Trumpin
Kirjoittanut Mary L. Trump
WSOY 2026
8h, 42min
lukija: Tomi Kulmala

Syntien kummun naiset. Kirjoittanut Suvi West

Suvi Westin nimen olen kuullut ja osasin hänet sijoittaa saamelaisuuteen, mutta muuten hän tai kirja "Syntien kummun naiset" ei ollut minulle entuudestaan tuttu, kun hiihtolenkin aluksi valitsin kirjan kuunneltavaksi. Kirja on Suvi Westin esikoisteos, aiemmin hän on tehnyt televisiosarjaa "Märät säpikkäät" ja ohjannut elokuvia.

Kirja on autofiktiivinen ja siinä Suvi saa kustannussopimuksen tietokirjasta, joka käsittelee saamelaisuutta naisen näkökulmasta. Niinpä Suvi muuttaa miehensä ja lapsensa kanssa Saamenmaalle, jotta hän voisi olla lähellä aihetta. Kirjoittamista hidastaa kuitenkin kirjailijan alter ego Flow-Suvi, joka pitää juhlimisesta, eikä koe kirjan kirjottamista tärkeänä. Lopulta myös aihe, josta kirjaa yritetään kirjoittaa tuntuu haasteelliselta. Saamelainen naiseus on ehkä liian lähellä kirjailijaa, eikä hän löydä siihen kunnon näkökulmaa. 

Kirja on paikoin hyvin hauska. Erityisesti itseäni huvitti kirjan kustantaja ja tämän yritykset vaikuttaa kirjan sisältöön ja valmistumiseen. Flow-Suviin en oikein päässyt kiinni. Hän varmasti tasapainotti varsinaista Suvi Westiä, joka murheinensa olisi muuten saattanut ajautua burn outin partaalle. Hän myös toi saamelaiseen naiseuteen toisenlaista kuvaa, kuin ehkä muuten olemme tottuneet lukemaan. 

Kaiken kaikkiaan kirja oli aikamoinen tuttavuus, josta on vaikea sanoa mikä oli totta ja mikä ei, eikä sillä lopulta kovin suurta merkitystäkään ollut. Kirja oli rohkea ja lähestyi ehkä tabuinakin pidettyjä aiheita hyvin suorasukaisesti ilman minkäänlaisia häpeilyjä. Kirja onnistui mielestäni tuomaan hyvin esille puolia nykysaamelaisuudesta. Kirja sopisi hyvin lukupiiri-kirjaksi ja olisi mielenkiintoista käydä keskustelua, miten eri lukijat tai kuuntelijat ovat kokeneet eri kirjoissa esitettyjä asioita.

Kuuntelin kirjan ja sen lukijana oli itseoikeutetusti Suvi West - todella hyvä lukija. 

Helmet-lukuhaaste 2026: 36. Kirja, josta haluaisit keskustella muiden kanssa lukemisen jälkeen

Syntien kummun naiset

kirjoittanut Suvi West

lukija Suvi West

Kustantamo S&S 2025

10h, 0min

Väsyneet naiset. Kirja näkymättömän työn sankareille. Kirjoittanut Hanne Kettunen

Luin kirjan Mothers in Business -lukupiiritapahtumaa varten. Hanne Kettusen "Valeäiti" Insta-tili on tullut minua joskus vastaan, joten kirjoittaja oli minulle sitä kautta hieman "tuttu". Kirja herätti ajatuksia - osin positiviisia mutta hieman negatiivisiakin, vaikka koenkin kuuluvani elämäntilanteeltani sen kohdeyleisöön. 

Kirja kertoo Hanne Kettusen omista kokemuksista neljän lapsen äitinä, liiketoimintakonsulttina ja pari burn-outtia kärsineenä. Kirjassa hän pyrkii ymmärtämään ja sanoittamaan miksi suomalaiset naiset toimivat ja tekevät siten kuin tekevät. Ja miksi Suomi ei tunnu vielä tasa-arvon perusteella aivan valmiilta, vaan monet koti- ja metatyöt tuntuvat kasautuvan enemmän naisten harteille. 

Kärjistäen voisi sanoa, että kirjan kirjoittaja on kokemusasiantuntija, eikä kirjasta kovin paljon tämän lisäksi löydy muuta tieteellistä asiantuntijuutta. Tämä ei välttämättä ole huono asia lainkaan, kunhan lukija on siitä tietoinen, eikä odota muunlaista tieteellistä infoteosta. Kettunen on kirjaansa varten koonnut some-tiliensä kautta eri kohtiin saamiaan kommenteja ja näkemyksiä lukijoiltaan. 

Kirjassa on paljon hyviä pointteja ja sanoitettu asioita ääneen, joista monet lapsiperheen ja työkiireiden välillä tasapainottelevat ovat tietoisia, mutta eivät ehkä ehdi pysähtyä ajattelemaan ja antamaan sitä kautta tekemisilleen hieman armoa. On myös huomioitava, että kirjassa esitellyt asiat ovat kirjailijan tekemiä havaintoja ja hänen kokemuksiaan, eivätkä ole varsinaisesti yleistettävissä kaikkien samantapaisessa elämäntilanteessa elävien henkilöiden elämään. Itse ainakin koen, että osaan kieltäytyä tai jättäytyä monen erilaisen tekemisen ulkopuolelle - osin kyllä siksi, että aika ei yksinkertaisesti vain riitä, vaikka kuinka olisi kiva osallistua päiväkodin tapahtumien järjestämiseen jne. Kirja on hyvä keskustelunavaus töiden epätasaisesta jakautumisesta naisten ja miesten välillä. 

Kirjan luin lukupiiriä varten ja kirjailija Hanne Kettunen oli osin paikalla kertomassa kirjasta ja vastaamassa lukijoiden kysymyksiin. Kirjan taustalla toimi kuulemma osin Caroline Criado Perezin teos "Näkymättömät naiset" sekä Eevan Kolun "Korkeintaan vähän väsynyt", jotka molemmat olen lukenut ja jotka myös mielestäni hyvin näkyvät kirjan taustalla. Väsyminen, kiire, keskisttymiskyvyn puute ja ehkä osin niistä syntyvä kyynisyys ja välinpitämättömyys ovat ilmiöitä, jotka näkyvät yhteiskunnassamme, ja joita itse toivon, että minun ei tarvitsisi nähdä ja kokea yhtä paljon kuin ne nyt ovat läsnä. 

Kirja käy naisten elämää läpi laajasti ja pitkällä aikajanalla - tämä positiivista ja moniuloitteista. Kirjan lukemisen jälkeen jäin pohtimaan sen nimeä. Kirja ei tarjoa konkreettista vastausta kuinka väsymystä voisi poistaa tai ehkäistä tms. Väsynyt voi myös olla monin tavoin ja väsymyksen tila vaihtelee. Jotenkin tuntuu, että sanaa "väsynyt" on helppo käyttää, kun on tyytymätön, ei saa asioita aikaiseksi tai asiat tuntuvat junnaavan paikalla - silloin voi todeta, että on väsynyt. Mutta se ei aina ole väsymystä, joka poistuisi nukkumalla tai lepäämällä - itse asiassa se voi vain lisääntyä niin tekemällä. Kuuntelin kirjan ja se sopii mielestäni oikein hyvin kuunneltavaksi. Muutenkin kirjaa voi suositella, mikäli aihe resonoi tai lähipiirissäsi on monessa mukana olevia naisia.

Helmet-lukuhaaste 2025: 49. Kirja on julkaistu vuonna 2025

Väsyneet naiset. Kirja näkymättömän työn sankareille
Kirjoittanut Hanne Kettunen
Lukija Anna Paavilainen
WSOY 2025

7h 19min 

Pidot. Kirjoittanut Johanna Forss

Pidot on kiehtova teos juhlista, joihin keski-ikäinen perheenäiti Maria menee vanhan lapsuudenystävänsä Mariannen kutsusta. Kutsujen järjestäjä Marianne on somevaikuttaja, johon monet vieraista tuntuvat haluavan samaistua. Kirjan persoonat ovat kiehtovia ja tarina on onnistuttu mielestäni hienosti rakentamaan heidän välisten suhteiden varaan, ilman suurempia juonen käänteitä. 

Kirjassa on monta mielenkiintoista teemaa, jotka herättävät lukijan ajatuksia. Yhtenä on helsinkiläisyyden ja maaseutupaikkakunnan välillä toimiva kontrasti, joka kirjallisuudessa on tavalla tai toisella ollut läsnä oikeastaan aina. Mietin kirjaa lukiessa, että ehkä tuo ero on kuitenkin kaventunut tai muuttunut viime vuosina, kun maailma tuntuu aidosti pienentyneen netin, somen ym. myötä. Onko kaupunkilaisuus edelleen samalla tavoin tavoiteltavaa kuin se on joskus ollut? 

Toinen teema koskee ihmissuhteita, erityisesti sosiaalisen statuksen osalta. Somessa vaikuttajat ovat kadehdittavia tämän päivän julkkiksia, hieman kuin aiemmin vaikka näyttelijät. Koska kirjassa oleva juhla kestää vain muutaman tunnin, pystyvät siellä vieraat pääosin näyttämään itsestään sellaisen puolen kuin haluavat. Toisin olisi jos heitä seurattaisiin monta viikkoa. Kirjan toisessa tasossa kerrotaan Marian ja Mariannen lapsuudesta Kuopiossa, elämästä joka poikkesi suuresti heidän elämästään nyt suuressa kaupungissa. Hahmona Marianne on vaikeasti tavoitettava, pääosin etäinen, mutta karistamaltaan sellainen, jota monet, vähintään salaa, ihailevat. Toisaalta Maria peilaa kirjassa paljon heidän yhteistä lapsuudenajan menneisyyttä Kuopiossa ja tuntuu pohtivan kadehtiiko hän ja jos niin missä osin Mariannen nykyelämää.

Kirjassa on teennäisyyttä ja siitä puuttuu rehellinen aitous. Mielestäni tämä on kirjan vahvuus, ilman tätä ominaisuutta se menettäisi koukuttavuutensa, jonka ansiosta kirja tuli luettua muutamassa illassa. Teennäisyys välittyy mielestäni erityisesti ihmisten välisinä raastavina ihmissuhteina. Suhteet, status ja asema on se joka merkitsee, muuten ihmisarvoa ei tunnu oikein olevan. Valitettavasti tämä tuntuu olevan realismia muutenkin vuoden 2026 maailmassa. 

Erityismaininta upeasta kirjan kannesta! Olin hieman kahden vaiheilla kirjan lukemisen suhteen, mutta hieno kansi sai tarttumaan kirjaan  - ja hyvä niin. 

Helmet-lukuhaaste 2026: 41. Kirjan kansi tai nimi on mielestäsi kaunis.

Pidot

Kirjoittanut Johanna Forss

Tammi 2026

113 sivua 

Iso Vihko. Kirjoittanut Agota Kristof

Unkarilaisen Agota Kristoffin teoksen tarina "Iso Vihko" on kokonaisuudessaan karmivaa ja luontaantyöntävää luettavaa. Ehkä tämä tekee kirjasta mieleenpainuvan ja kauheudessaan koukuttavan.

Luin kirjan lukupiiriä varten. Kirjaa lukiessa minulta meni pitkään ennen kuin lukijana jotenkin hyväksyin ja ymmärsin kirjan kauheudet. Kirja sijoittuu sota-aikaan ja siinä äiti vie kaksospoikansa oman äitinsä, jota kutsutaan Noidaksi, luo maalle hoitoon sodan ajaksi. Isoäiti ei lapsenlapsistaan välitä ja nämä joutuvat elämään kurjissa oloissa vailla huolenpitoa. Pojat oppivat kuitenkin selviytymään ja kovettamaan itsensä isoäitiä ja ympäröivää maailmaa vastaan. 

Kirjassa ei käytetä adjektiivejä ja muutenkin kerronta on hyvin selostavaa, eikä juurikaan kuvailevaa.

Kirja sopii aiheensa ja tyylinsä vuoksi hyvin lukupiiri-kirjaksi ja siitä saimme hyvää ja polveilevaa keskustelua aikaiseksi. 

Kirjaan on tehty kaksi jatko-osaa, jotka olen myös ajatellut lukea.

Helmet-lukuhaaste 2025: Kirja on keltaisen kirjaston kirjalistalla

Iso Vihko 
Kirjoittanut Agota Kristof
Suomentanut Anna Nordman
198 sivua 

Uhma. Kirjoittanut Anne Moilanen

Kirja tuli ensimmäisen kerran minua vastaan LinkedInissä - harvemmin tuon somealustan kuplan kautta vastaani tulee varsinaisia lukusuosituksia, erityisesti koskien kirjan aihetta, joka ei tarjoa varsinaista liiketaloudellista näkökulmaa. Anne Moilasen esikoisteos "Uhma" on hyvin kirjoitettu ja mukaansatempaava teos, jonka kuuntelua ei malta jättää kesken. 

Kirja on paikoin hyvin rohkea, mutta onnistuu mielestäni pysymään aitona ja teeskentelmättömänä. Päähenkilö Maria on keski-ikäinen, avioliitostaan eronnut ja pian rakastajastaan eroava nainen, joka ei halua hävitä kulisseihin, vaan tahtoo tulla vielä nähdyksi ja kuulluksi. Päähenkilö vaikuttaa toisaalta hyvin määrätietoiselta ja vahvalta, toisaalta hän tuntuu kaipaavan jatkuvasti muiden hyväksyntää päätöksilleen. 

Kuuntelin kirjan ja lukija on Laura Malmivaara ja hän soveltuu mielestäni todella hyvin tämän kirjan lukijaksi. Malmivaara on näytellyt vuonna 2025 ilmestyneessä televisiosarjassa "Queen of Fucking Everything" hieman samanlaista roolia, joten lukijana nämä hahmot tuntuvat välillä linkittyvän toisiinsa. Näin olisi saattanut käydä muuutenkin, sillä persoonat tuntuvat mielestäni jotenkin samantyyppisiltä. 

Mielenkiintoinen kirja, joka jäi mieleen vuodelta 2025.

Helmet-lukuhaaste 2025: Kirjasta tulisi mielestäsi hyvä elokuva tai tv-sarja

Uhma
Kirjoittanut Anne Moilanen
Lukija Laura Malmivaara
Johnny Kniga 2025
5h 19min