Välähdyksiä Namibian itsenäistymisestä (toimittanut Olle Eriksson)

Pari seuraavaa julkaisua käsittelevät Namibiaa, johon viimeisin ulkomaanmatkani suuntautui. Kirjojen lukemisen ja viinien maistamisen lisäksi yksi itselleni tärkeistä harrastuksista on matkustaminen. Pyrin ainakin kerran vuodessa suuntaamaan johonkin sellaiseen valtioon, jossa en ole aiemmin vieraillut. Tärkeänä osana matkaan kuuluu tietysti myös kohteeseen ennakolta kirjojen kautta tutustuminen. Tänä keväänä kohteeksi valikoitui eteläisessä Afrikassa sijaitseva Namibia. Afrikassa olen ennen tätä reissua käynyt vain Etelä-Afrikassa, joita Namibian kanssa toki yhdistää moni asia maiden osittain yhteisen historian vuoksi. Valtiot poikkevat kuitenkin selvästi toisistaan.

Suomella on ollut (ainakin suomalaisten itsensä mukaan) merkittävä rooli Namibian itsenäistymisessä. Martti Ahtisaari toimi 1970-loppupuolelta 1990-luvulle saakka erilaisissa tehtävissä YK:ssa, jotka pyrkivät maan rauhanomaiseen itsenäistymiseen. Suomalaiset ovat kuitenkin jo ennen Martti Ahtisaarta tehneet maassa paljon lähetystyötä ja erityisen merkittävä rooli on ollut Martti Rautasella, joka 1800-luvun lopulla muutti Namibian pohjoisosassa sijaitsevaan Olukondaan.

Välähdyksiä Namibian itsenäistymisestä on kirja, tai ehkä ennemminkin muistelma-kokoelma, Namibiassa eri aikoina asuneiden suomalaistaustaisten henkilöiden havainnnoista maasta ja erityisesti sen itsenäistymisen ajoilta. Kirjassa olevat esseet poikkesivat toisistaan jonkin verran laadullisesti. Osa oli hyvin yksityiskohtaisia kun taas toiset hyvin yleistajuisia. Tämä lienee ollut tarkoituskin kirjan julkaisussa.

Namibian historiasta on toki olemassa myös lukuisia muita kirjoja, mutta aiemmin olen huomannut, että useita asioita on helpompi ymmärtää ja huomionsa osaa kiinnittää mielenkiintoisiin kohtiin, kun kirjoittajalla on sama kulttuurinen tausta kuin itsellä. Tästä kirjasta, sekä yleisesti muustakin keskustelusta Suomessa saa helposti sen käsityksen, että puolet namibialaisista on nimetty suomalaisten mukaan ja suomalaisuus näkyy maassa vahvasti. Vajaan kahden viikon matkalla, en kyllä tainnut yhden tienviitan lisäksi (Toivo ya Toivo Street Windhoekissa) havaita mitään muuta suomalaista.

Namibia on itsenäistynyt 21.3.1990 eli kyseessä on vielä varsin nuori valtio. Kirjan keskiössä oli maan itsenäistyminen ja itsenäisyys. Tästä sekä Namibian ja Suomen välisestä kohtalaisen läheisestä yhteistyöstä johtuen kirjan pariksi valikoitui yksi Alkon Suomi 100 -juhlavuoden viineistä. Kyseinen viini on varma valinta pihvin kanssa ja olemukseltaan myös varma ranskalainen - ei liian helppo, mutta hyvän ruoan kanssa sen aromit aukeavat varmasti. Ensimmäisen kerran maistoin viiniä sellaisenaan ilman ruokaa ja seuraana päivänä naudan ulkofilee-pihvin kanssa, jonka seurana oli kasviksia ja kermaperunoita. Yksinään viini ei oikein auennut, lisäksi pullon vuorokautinen hapettuminen saattoi myös auttaa asiaa ja toisena päivänä yhdessä pihvin kanssa aukesi oikein mainio hinta-laatusuhdetta edustava tuote. Viini oli pehmeän tanniininen, siinä oli hieman hedelmäisyyttä ja tummia marjoja maussa ja tuoksussa sekä tammisuutta. Viini on neljän eri rypäleen sekoite. Onneksi Suomen itsenäisyyden juhlavuosi on vielä alkupuolella, niin tätä tulee varmasti toisenkin kerran tämän vuoden aikana maistettua.

Kirja ei välttämättä ollut yhtä tyylikäs kuin viini, mutta molemmista huokui ylpeyttä omasta olemassa olosta ja historiasta, joten annan viinin ja kirjan yhteen sopivuudelle kolme ja puoli pistettä. Ihan kohtalaisen hyvin siis sopivat keskenään.

Välähdyksiä Namibian itsenäistymisestä
toimittanut Olle Eriksson
Suomi - Namibia seura 2005
281 sivua

Wine Gallery Suomi Finland 100 Bordeaux Rouge 2014
Merlot, Cabernet Sauvignon, Cabernet Franc, Petit Verdot
14,99€ (Alkosta loppuvuonna 2016)