Elämäkerrat sopivat yleensä hyvin kuunneltavaksi - niin myös tämäkin. Parasta olisi ollut jos lukijana olisi toiminut Wahlström itse - hänhän on itse kirjan myös kirjoittanut. Pihla Pohjolaisessa lukijana ei ollut mitään vikaa, omakohtaisuus olisi vain toiminut varmasti vielä paremmin Evan itse lukiessa kirjaansa. Hölkkä- ja pyörälenkeillä oli mielenkiintoista kuunnella Wahlströmin rehellisen kuuloista analyysia omasta tekemisestään. Hän on kohtelias, vaikkakin rehellinen läheistensä, yhteistyökumppaneidensa ja kilpailijoidensa toimintaa pohtiessaan
Wahlström on saanut kokea urheilu-urallaan paljon terveydellisiä vastoinkäymisiä. Vastoinkäymisistä huolimatta hän on menestynyt niin Suomessa kuin kansainvälisestikin ja häntä voidaan pitää parhaana suomalaisena naisnyrkkeilijänämme. Kirjassa ruodittiin hyvin tarkkaan Wahlströmin terveydellisiä haasteita, ehkä omaan makuuni tarina pyöri jopa liiaksikin niiden ympärillä. Moneen kertaan pohdin, mikä Wahsltrömin on oikein saanut jatkamaan ja myös menestymään, kun kerran jo kävelykin on usein tuottanut lähes ylitsepääsemättömiä haasteita.
Wahlströmin positiivisuus tarttuu, jopa niin että omatkin lenkit tuntuivat kirjaa kuunnellessa kevenevän. Wahlström on mielenkiintoinen persoona, joka on saanut hengästyttävän paljon aikaan. Hänellä ovat koko ajan pysyneet jalat maassa ja järki päässä. Ja se on ehdottoman kunnioitettavaa.
Korona-kevät muutti matkailumahdollisuuksia ja -haluja ulkomaalaisista kohteista suomalaisiin. Aiemmin kesälomilla on tullut kierreltyä ja tutustuttua eri maiden viineihin. Onneksi Suomestakin löytyy useita viinimarjoista paikallisia viinejä valmistavia tiloja. Viinirypäleistä ja viinimarjoista valmistettujen viinien keskinäinen vertailu ei ole mielekästä, sillä kyseessä ovat aivan erilaiset tuotteet. Suomalaisten viinien arvostusta ja arkisempaakin käyttöä kannattaa lisätä, sillä viinit ovat taiten tehtyjä ja sopivat hyvin paikallisten ruokien makumaailmaan. Niiden saatavuus muualta kuin suoraan tiloilta vain on harmillisen vähäistä.
Mikkelin lähellä Anttolassa sijaitseva Ollinmäen viinitila on kehitellyt omia marjaviinejään 1990-luvulta eteenpäin. Viineissä käytettävät marjat tulevat sekä omalta tilalta että lähellä sijaitsevilta sopimusvalmistajilta. Marjaviinien lisäksi tilalla valmistetaan tisleitä, siidereitä ja liköörejä. Viinitila on mielenkiintoinen paikka piipahtaa jos lähistöllä liikkuu. Ruhtinas on vaaleista viinimarjoista valmistettu kuohuva. Väriltään se on hyvin vaaleaa, aavistuksen kellertävään ja hopeaan vivahtava. Kuohu on voimakasta ja pienet kuplat pysyvät lasissa kohtalaisen pitkään. Tuoksussa on maanläheisyyttä ja hentoa nokkoksisuutta ja sitruunaa. Viini on hyvin kuivaa ja makumaailman avautuminen kestää hieman. Maussa on metsäisyyttä ja nokkosta. Viinin aromit ovat hyvin hentoja ja kevyitä. Viini maistui sellaisenaan maljankohotuksessa juhannusaattona.
Kirjan ja viinin yhteensopivuudelle annan kolme pistettä. Molemmissa on suomalaista sinnikkyyttä ja asennetta. Viini on kirjaa selkeästi hienostuneempi ja hennompi.
kirjoittanut Eva Wahlström
Lind & Co 2018
lukija Pihla Pohjolainen
11h, 55min (kuunneltu äänikirjana)
Ruhtinas
Ollinmäen viinitila
Valkea viinimarja
11%
16,50€ (ostettu tilalta kesäkuussa 2020)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!