Syksyn 2021 Helsingin kirjamessut ovat onnellisesti lähes takanapäin. Lähes, sillä osaan ohjelmista on mahdollista palata vielä jonkin aikaa tallenteiden kautta. Helsingin kirjamessujen sivujen kautta löytyvät tallenteet on kuvattu laadukkaasti ja vajaan puolen tunnin mittaisia keskusteluja on nautinto kuunnella vaikka iltaisin. Messuilla en Senaatintorin lavan keskusteluja lainkaan kuunnellut, sillä tiesin, että niihin pääsen vielä jälkikäteen käsiksi.
Paikan päällä Messukeskuksessa kävin kolmena päivänä. Torstain ja perjantain lyhyet fiilis-raportit olen julkaissut jo aiemmin. Lauantaina pidin välipäivän messuhulinasta, mutta sunnuntaina päivällä piipahdin vielä paikan päällä. Joka päivä olen lisäksi kuunnellut kotona pari tallennetta Senaatintorilta ja tämä jatkuu vielä sen aikaa, kun tallenteet ovat jäljellä tai kunnes olen kaikki kuunnellut.
Sunnuntaina kuuntelin pari keskustelua Esplanadi ja Hakaniemi -lavoilla. Keskusteluissa osallisina olivat mm. Sisko Savonlahti ja Julia Thuren. Aiheet koskivat mm. kuluttamista, 30-vuotiaiden naisten paineita parisuhteen ja lasten hankinnan saralta sekä yleistä ulkoapäin tulevaa painostusta liittyen moneenkin asiaan. Erityisesti naiset tuntuvat näiden odotusten alla stressaantuvan, tai ainakin heidän suullaan asioista tällä hetkellä enemmän puhutaan kuin miesten. Ilmiöt ovat tuttuja ja niistä on keskusteltu paljon. Keskustelijoiden mielipiteet olivat hyvin perusteltuja, vaikkakaan eivät mitään lopullisia ratkaisuja näihin ikuisuusongelmilta tuntuviin aiheisiin tuntuneetkaan tarjoavan.
Neljän messupäivän aikana paikan päällä vieraili reilu 52 000 henkilöä. Korona rajoituksia on juuri ennen messuja höllennetty, vaikka tautitapauksia on edelleen maassamme runsaasti. Helsingin kirjamessut on ensimmäinen suuren mittakaavan tapahtuma Messukeskuksessa puoleentoista vuoteen, joka on kyetty järjestämään lähes entiseen tapaan. Vielä kuukausi sitten arvuuteltiin, voidaanko messuja järjestää lainkaan. Tilanne huomioiden kävijöitä saapui siis neljän päivän aikana paikan päälle kunnioitettava määrä. Suurta tungosta en messuilla havainnut, mutta kyllä käytävillä väkeä riitti ja samoin monissa keskusteluissa osa kuuntelijoista ei mahtunut tarjotuille tuoleille istumaan. Omaa turvallisuuden tunnettani lisäsivät useimpien käyttämät maskit.
Lukulistani kasvoi taas yli äyräidensä, enkä varmasti tule koskaan ehtimään edes puolta messuilla esitellyistä itseäni kiinnostavista kirjoista lukemaan tai kuuntelemaan. Mielelle messut tekivät kuitenkin tosi hyvää ja niissä keskustellut aiheet ja kirjat ovat kuin kahden viikon etelänloma ruumiille keskellä pimeintä talvea. Ihanaa oli myös vaihtaa mielipiteitä muiden kävijöiden kanssa. Kiitos messujen järjestäjille, ohjelmajohtajan paikasta näiden messujen jälkeen luopuvalle Ronja Salmelle sekä kaikille kirjailijoille ja esiintyjille! Toivottavasti jälleen ensi vuonna nähdään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!