Aitoja ja konkreettisia ratkaisuehdotuksia Suomen yhteiskunnan tilanteeseen tuova kirja. Näin voisi mielestäni hyvin kiteyttää Inka Meron ja Tero Ojanperän ajankohtaisen teoksen. Inka Mero on kasvuyrityssijoittaja ja Tero Ojanperä on mm. Silo AI:ta kehittänyt teknologiavisiönääri.
Kirja tarjoaa seitsemän ratkaisua Suomeen kohdistuviin haasteisiin, joissa teknologia ja tekoäly oikeasti tuovat konkreetista apua. Ehdotukset ottavat inhimilliset piirteet huomioon ja ovat ihmisläheisiä - eivätkä tunnu lukijasta vain tehostavilta toimenpiteiltä, kuten helposti erilaisten virastojen tai ministeriöiden kautta tulevat ehdotukset (viimeisimpänä eläkeiän nosto 70 vuoteen).
Luin ensin painettua kirjaa, mutta aikataulullisista syistä siirryin kirjan kuunteluun. Kirja toimi hyvin kuunneltuna, mutta ehkä kokonaisuus olisi avautunut loogismmin luettuna. Kirjan lopussa on esitetty radikaalit ratkaisut -canvas.
Ensimmäinen ratkaisu koski algoritmien voimaa, joka ohjailee käytännössä meitä kaikkia. Puhelinta, tai muuta ruutua, selaillessa kuluu huomaamatta puoli tuntia ja erilaisia sovelluksia tulee availtua melkeinpä huomaamatta. Kirja ehdottaa useanlaisia pieniä tapoja, joita voimme tehdä ja jolloin algoritmit eivät enää hallitse meitä vaan me niitä. Esimerkkinä mainittakoon pienten muutosten tekeminen: "vaihda puoli tuntia lyhytvideoita yhteensä hyvään artikkeliin, vietä aikaa kasvokkain ystävien kanssa tai pidä puhelin tauolla ennen nukkumaanmenoa" (s. 54).
Toisessa ratkaisussa kehitettiin ratkaisu nuorten miesten syrjäytymiseen yhteiskunnasta. Usein merkit mahdollisuudesta pudota yhteiskunnan kelkasta näkyvät jo alakouluiässä: heikot arvosanat, lukemisen vastenmielisyys, levottomuus luokassa. Näiden havainnointiin ja erityisesti havainnoiden sanallistamiseen voisi hyödyntää Googlea, joka tuntee meidät paremmin kuin me itse. Datan perusteella voitaisiin heti puuttua, kun siitä nähdään, että lapsi tarvitsee tukea. Tämän tueksi, tai toisinpäin, tarvitaan inhimillisen kokoisia ryhmäkokoja kouluissa ja päiväkodeissa, sekä yhteisön muuttumista niin, että ongelmiin päästään puuttumaan ajoissa - taloudelliset resurssit ovat keskeisin vastaus tähän. Satsaus ongelmaan tänään takaa sen, että syrjäytyneitä nuoria ei ole 10-20 vuoden päästä suurta määrää, jolloin heidän osaamisensa ja mahdollisuutensa jäävät yhteiskunnalta käyttämättä ja samalla heistä koostuu yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Inhimillinen kärsimys on tietysti aivan oma lukunsa.
Kolmas ratkaisu on koskee tuottavuuden parantamista. Tästä teemasta on kuultu ennenkin, mutta asiasta tekee hieman mielenkiintoisemman sen, että tuottavuuden kasvua jaettaisiin myös työntekijöille esim. ylimääräisinä lomapäivinä. Kirjan mukaan tehottomuus johtuu siitä, ettei se ole kenenkään vastuulla. Ratkaisuksi ehdotetaan Ruotsista ja Virosta mallia ottaen aineetonta taloutta, jolla tarkoitetaan automatisoinnin ansiosta erilaisten prosessien (esim. lupaprosessit) nopeuttamista ja sijoitusten keskittämistä kotimaisiin start-uppeihin ja kasvuyrityksiin.
Neljäs ratkaisu tuodaan huoltosuhteen muuttamiseen. Tällä hetkellä sataa suomalaista kohden on 62 huollettavaa. Huollettavilla tarkoitetaan esim. lapsia ja eläkeläisiä. Keskustelu pitäisi kääntää siihen, kuinka saadaan aikaiseksi talouskasvua, tuottavuutta ja innovaatioita. Tällä hetkellä keskustelu kääntyy usein siihen, kuka maksaa viulut. Ja kukapa muu tähän toisi ratkaisun kuin tekoäly. Kirjassa esitetään esimerkiksi, että tekoäly voisi tukea sitä, että eläkeläinen voisi sen avulla käyttää osan ajastaan esimerkiksi lasten hoitoon tai yksinäisten tai sairaiden hoitoon. Mutta tämä toki omaehtoisesti.
Viides ratkaisu koskee riittävän osaamisen puutetta. Eri puolella maata on puutetta erilaisesta osaamisesta. Suomalaiset ovat korkeasti koulutettuja, mutta tämän lisäksi tarvitsisimme ulkomailta lisää korkeakouluopiskelijoita ja erityisesti meidän tulisi pystyä pitämään heidän täällä valmistumisen jälkeen. Tällä voitaisiin helpottaa ikääntymistä ja edessä siintävää työntekijäpulaa.
Kuudennella ratkaisulla selätetään jatkuvasti kasvavat mielenterveysongelmat. Mielenterveysongelmat ovat kasvaneet ja niistä kärsivät erityisesti nuoret tytöt. Tähän on monta syytä, joita kaikkia ei voida yksin Suomesta käsin ratkaista. Mielenterveyttä tukevia asioihin sen sijaan pitäisi panostaa - niiden saavutettavuuden pitäisi olla helppoa ilman pitkiä jonotuksia tai suuria kustannuksia. Ja tähän ratkaisuun helpotusta toisi tietenkin digitalisaatio ja tekoäly, jotka auttaisivat ihmisiä pienellä kynnyksellä oikeiden palveluiden pariin.
Seitsemäs kirjassa esitetty ratkaisu hakee vastauksen Suomen turvallisuuteen. Tässä keskitytään erityisesti pienen maan asemaan Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän hallitessa maailman politiikkaa. Tähän voidaan vaikuttaa nostamalla kansalaisten selviytymis- ja kriisiensietokykyä. Kun Suomi onnistuu esimerkiksi mineraalien, erikoisosaamisen tai muilla tavoilla tekemään myös muista maista riippuvaisia itsestään, on sen helpompi selviytyä myös tulevaisuuksien vallanjaon keskellä.
Kiinnostava kirja, ja erityisen positiivista oli, että se pyrki luomaan toivoa ja etsimään nimensä mukaisesti ratkaisuja.
Helmet-lukuhaaste 2026: 14. Kirjassa on robotti, drooni tai jokin vastaava laite
Radikaalit ratkaisut. 7 rohkeaa tekoa Suomelle
Kirjoittanut Inka Mero ja Tero Ojanperä
Tammi 2026
8 h, 33 min (kuunneltu äänikirjana)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!