keskiviikko 26. joulukuuta 2018

Lapsuuden talo (kirjoittanut John Grisham)

Lapsuuden talo on ensimmäinen John Grishamilta lukemani teos. Kirjalijana hänen nimensä on toki tuttu entuudestaan, mutta en ole tullut aiemmin tarttuneeksi hänen kirjoittamaansa kirjaan. John Grisham on vuonna 1955 Yhdysvaltain Arkansasin osavaltiossa syntynyt, alunperin asianajaksi valmistunut, mutta pian urasuuntansa muuttanut  hyvin tuottelias kirjailija. Hänen kirjojensa pohjalta on tehty lukuisia elokuvia, kuten Firma, Päämies, Pelikaanimuistio ja Sateentekijä. Lapsuuden talo -romaani on julkaistu Yhdysvalloissa vuonna 2001, ja suomennettuna se on ilmestynyt vuonna 2004. 
Lapsuuden talo on kaunis teos 1950-luvulle sijoittuvasta arkansilaisesta puuvillan viljelijä perheestä. Kertojana on perheen 7-vuotias Luke-poika. Puuvillan kasvattaminen, kuten maanviljeleminen yleensäkin, on säiden armoilla tapahtuvaa ammatinharjoittamista. Tulvat, paahteet ja toisaalta sateet aiheuttavat haastetta ja saattavat joinain vuosina pilata koko sadon.  Luke osallistuu vanhempiensa ja isovanhempiensa, sekä näiden kausityöntekijöiksi pestaamiensa meksikolaisten ja muualta Yhdysvalloista tuolleiden työntekijöiden kanssa sadonkorjuuseen. Elämään mahtuu onneksi myös paljon muutakin kuin vain työ. Luke tutustuuu lähistöllä asuvaan, vajaa 20-vuotiaaseen Tally-tyttöön ja pääsee tämän kautta tutustumaan aikuistuvaan maailmaan. Hän myös joutuu todistamaan pahoinpitelyä ja erilaisten tapahtumien kautta pohtimaan moraalia ja asioita, joita hänen on jaettava vanhempiensa kanssa. Luken idolina toimii, hänen setänsä Ricky, joka on sotimassa Koreassa. Kirjeiden ja muistojen välityksellä Ricky on kuitenkin vahvana osana perheen arkea.

Kirja on Luken kasvukertomuksen lisäksi oiva kuvaus 1950-luvun Yhdysvaltojen maatalouselämästä. Työväki kiertää tilalta toiselle ja tilojen kohtaamat haasteet ovat joka päivä konkreettisesti läsnä. Hieman erilaista, kuin  elämä kaupungeissa ja toimistotöissä, joissa työn tulokset eivät ole jatkuvasti konkreettisesti näkyvillä ja vuoden valmistelut tuskin kaatuvat yhteen sadekuuroon tai hellejaksoon. Kirjan perhe puhaltaa yhteen hiileen ja heidän keskinäiset suhteensa ovat lukijalle mielenkiintoiset. Mitä asioita on jaettava muiden kanssa ja miten suunnitella jatkoa puuvilla-tilalle, jonka tulevaisuus on jatkuvasti uhan alla. Kirjassa on mielestäni samanlaista lämminhenkisyyttä kuin John Steinbeckin "Vihan hedelmissä". Vaikka tuo teos sijoittuu muutaman kymmenen vuotta aikaisempaan aikaan, on näiden tematiikka samantapaista. Luettuani "Vihan hedelmät" oli lähdettävä sen viittoittamana ajamaan Route 66 -tietä. Ehkä Lapsuuden talon innoittamana pitäisi lähteä kiertelemään Arkansasiin.

Kirjan kanssa maistoin Yhdysvaltaltojen Kaliforniasta tulevaa Tom Legend -viiniä. Kyseessä hyvä ostos, joka on monessa mielessä hyvä keskitien kulkija. Viini on keskitäyteläinen, siinä on jonkin verran hapokkuutta ja tanniineja sekä marjaisuutta, erityisesti luumua ja puolukkaa. Se  sopii sellaisenaan nautittavaksi tai vaikkapa pastan tai pitsan, tai ehkä jopa kevyen pihvin kanssa. Ehkä viinissä on samaa helppoutta ja kepeyttä kuin yleensäkin maan kulttuurissa, siis Trumpia lukuun ottamatta. 

Kirjan ja viinin yhteensopivuudelle annan neljä pistettä ja plussan. Molempiin oli ilo tarttua, eikä niitä olisi malttanut jättää kesken. Molemmista tuli hyvälle mielellä, mutta kumpikaan ei ollut liian kepeää. Kirjan vetovoima jaksaa tosin varmasti kantaa pidemmälle kuin viinin.

Lapsuuden talo
kirjoittanut John Grisham
suomentanut Irmeli Ruuska
Werner Söderström osakeyhtiö 2004
380 sivua

Tom Legend
Organic 2015
Zinfandel, Petite Sirah, Syrah, Carignan
Kalifornia, Yhdysvallat
13,99€ (Alkosta joulukuussa 2018)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!