Paranoidi optimismi (kirjoittanut Risto Siilasmaa ja Catherine Fredman)

Nokia, Nokia... Suomalainen menestystarina, jonka huima liito kuitenkin katkesi yllättävän nopeasti. Teknologiayritysrintamalla tämä ei sinänsä ole mikään poikkeus tai yllätys, mutta Nokia on pörssiyhtiönä ollut pitkään poikkeuksellisen lähellä suomalaisia. Näin ainakin kirjoittaja Siilasmaan mukaan. Ennen kirjan julkaisua, se herätti kohua Helsingin Sanomissa, kun selvisi, että Siilasmaa arvostelee kirjassa varsin tiukoin sanoin hallituksen edellistä puheenjohtajaa Jorma Ollilaa. Lehden artikkeleissa oli sekä Ollilan että Siilasmaan haastattelut ja kirjoitukset Nokian johtamiseen liittyen.

Risto Siilasmaa on ollut Nokian hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2012. Yrityksen hallituksen jäsen hän on ollut vuodesta 2008. Tuota ennen hän työskenteli perustamansa F-Securen toimitusjohtajana. Hän on ehtinyt tutkia ja pohtia paljon yrityksen johtamista. Ainoa asia, josta hänellä ei ole kirjan mukaan omakohtaista kokemusta on alaisena oleminen. Mielestäni se on iso puute johtajalle. Havaintojensa ja haastattelujansa perusteella hän on kehitellyt käsitteen paranoidi optimismi. Hyvin tiivistetysti hän tarkoittaa sillä, varautumista aina pahimpiin vaihtoehtoihin, mutta suhtautumalla kuitenkin lähtökohtaisesti positiivisesti tulevaan. Kun kaikki ei suju suunnitelmien mukaan, on kriisin keskellä reagoiminen muutoksiin välillä liian hidasta tai ei osata katsoa asioita rehellisesti niiden vaatimalla laajuudella. Erityisesti tämä koskee suuria yrityksiä, joissa toimintasuunnan muuttaminen on hidasta.

Kirja on kirjoitettu rehellisesti ja osin jossitellen. Toisaalta arvostettavaa, että Siilasmaa huomaa yhtiön tekemät väärät päätökset, toisaalta mennyttä ei voi muuttaa, mikä tekee jatkuvasta jossittelusta turhaa. Kirja avaa myös suuren yhtiön hallituksen toimintaa. Mitä hallitus oikeastaan tekee sekä mihin ja kuinka se voi asioihin vaikuttaa? Yhtiön johtaminen on kovaa työtä ja epäonnistumisia tulee varmasti. Tätä tosin kompensoi johtajien tilipussi.

Kirjan kanssa maistoin raikasta italialaista valkoviiniä. Verdicchio on hapokkaan sitruunainen, mutta siitä löytyy myös tuhtia rakennetta. Kevyt yrttisyys tasapainottaa keveyttä. Jälkimaussa on lisäksi eksoottista hedelmäisyyttä. Viini maistui kirjan lisäksi bataatti-kesäkurpitsa-fetapiirakan sekä juustoisen salaatin kanssa.

Kirjan ja viinin yhteensopivuudelle annan kolme pistettä. Kirjassa on enemmän rakennetta, mutta viini on uskottavampi kokonaisuus. Molemmat mielenkiintoisia tuttavuuksia - yhdessä tai erikseen.


Paranoidi optimismi
(Transforming Nokia)
kirjoittanut Risto Siilasmaa ja Catherine Fredman
Kustannusosakeyhtiö Tammi 2018
10h, 55min (kuunneltu äänikirjana)

Moncaro Verdicchio dei Castelli di Jesi
Classico Organic 2017
Marche, Italia
10,99€ (Alkosta lokakuussa 2018)