Sophie Kinsella on Madeleine Wickhamin kirjailijanimi, jolla hän on omien sanojensa mukaan julkaissut komedioita. Omalla nimellään julkaisemat kirjat sen sijaan sisältävät enemmän draaman aineksia. Kirjalajia voisi kutsua chick litiksi, mutta mietin, että ovatko hänen kirjansa jopa liian kevyitä chick litin edustajiksi? Toisaalta kirjoissa käsitellään kuitenkin vakavampia aiheita ja ns. paha saa palkkansa.
"Salaisuuksia ilmassa" on julkaistu Englannissa vuonna 2004 ja suomeksi se on käännetty vuonna 2008. Se kertoo urheilujuomia valmistavan yrityksen assistentista Emma Corriganista, joka sattumien kautta päätyy Skotlantiin liikeneuvotteluun. Neuvottelut eivät suju suunnitelmien mukaan. Paluulennolla takaisin Lontooseen, lentokone joutuu voimakkaaseen turbulenssiin ja Emma uskoo kuolevansa ja paniikissa kertoo kaikkein salaisimmat ja noloimmat salaisuutensa vieressään istuvalle miehelle. Lentokone laskeutuu onneksi turvallisesti kentälle, ja Emma lohduttautuu yllättävästä tunteenpurkauksestaan sillä, ettei tule koskaan tapaamaan miestä. Tai niin hän luulee.

Kirjan kanssa maistoin italialaista Puglian alueen Negroamaro-punaviiniä. Viini oli keskitäyteläistä ja väriltään hyvin tummaa. Sen tuoksussa oli tammea ja miedosti marjaisuutta. Maussa oli tammen ja nahkaisuuden lisäksi hentoa marjaisuutta - vadelmaa ja puolukkaa sekä luumua. Viinissä oli hieman pyöreää tanniinisuutta. Viini maistui hiihtopäivän jälkeen pestopastasalaatin kanssa. Sen kanssa olisi myös sopinut vaalea liha tai vaikka possu.
Kirjan ja viinin yhteensopivuudelle annan neljä pistettä. Molemmat ovat helppoja lähetyttäviä. Ne ovat arkisia, mutta tämä ei missään nimessä vähennä niiden arvoa. Arki, kun loppupeleissä on useimmiten ihan mukavaa, vaikka sitä osaa kunnolla arvostaa vasta, kun sitä ei voi viettää.

Salaisuuksia ilmassa
kirjoittaut Sophie Kinsella
suomentaja Ulla Selkälä
lukija Maija Lang
Kustantamo WSOY 2018
12h, 54min
Vespamaro Negroamaro
Salento IGP, Italia
7,90€ (Finnlinesilta maaliskuussa 2020)