Pentti Linkola: ihminen ja legenda (kirjoittanut Riitta Kylänpää)

Pentti Linkolasta elämäkerran kirjoittanut Riitta Kylänpää on mielestäni onnistunut loistavasti varmasti hyvin haasteellisen tehtävän edessä. Linkolan ajattelu on varsin äärimmäistä ja useat hänen lasusuntonsa hyvin provokatiivisia. Jotta kirjasta ei tulisi vain hänen manifestiansa, on sen kirjoittajan täytynyt pystyä muodostamaan laaja kokonaiskuva ja etäännyttämään teksti kohteestaan. Tekstistä pitää kuitenkin kuvastua sen kohteen persoona ja luonne. Tässä kirjailija on upeasti onnistunut. Teos voitti vuoden 2017 Tieto-Finladia -palkinnon, eikä missään nimessä suotta.

Teksti käy läpi Pentti Linkolan elämää kronologisessa järjestyksessä. Sen joukossa on runsaasti lainauksia mm. hänen päiväkirjoistaan ja kirjeistään. Tämä ei onneksi tee tarinasta sekavaa, vaan antaa sille persoonaa. Kirja on paitsi kertomus Pentti Linkolasta, se on mielestäni myös loistava ajankuva. Itseäni ilahdutti erityisesti kantakaupungissa asuvana lukuisat kuvaukset mm. sodanaikaisesta Helsingistä. Usein mielikuvana ovat vain mustavalkoiset videopätkät, joissa näky vaurioituneita rakennuksia ja ihmisiä kulkemassa pommisuojiin tai niistä pois. Oli mielenkiinoista lukea aitoa ajankuvaa, jossa sota oli normaalielämän taustalla vaikuttava tekijä. Elämä kaupungissa jatkoi kulkuaan sen keskellä.

Kirjassa käytiin myös Linkolan näkökannasta läpi Vihreän liiton perustamiseen liittyneitä tapahtumia. Useat kirjassa mainitut henkilöt ovat ainakin nimeltä tuttuja. Itse olin hyvin yllättynyt kuinka laaja tuttavapiiri Linkolalla on ollut - aiemmin olen kuvitellut hänen olleen varsin erakoitunut. Tämä mielikuva kuitenkin muuttui. Tekstiä keventämään oli lisätty runsaasti kuvia, joka teki lukemisesta miellyttävämpää. Ehdottomasti suosittelen tähän kirjaan tarttumaan, vaikka itse sen kohde ei niin kovin paljon lukijaa kiinnostaisikaan.

Kirjan kanssa juomaksi valikoitui yksi harvoista Alkon valikoimissa olevista alkuviineistä. Itävaltalainen  alkuviini Meinklang on Burgenlandin alueelta, itäisestä Itävallasta, kotoisin oleva punaviini. Alkuviinit on viljelty, kerätty ja valmistettu niin luonnonmukaisesti ja puhtaasti (ilman lisäaineita ym.) kuin mahdollista. Niitä ei ole myöskään suodatettu, joten ne ovat tavallisesti usein hieman sakeita.

Viini on väriltään hyvin tummaa ja siinä on havaittavissa hentoa sakeutta. Viinin tuoksussa on marjaa, erityisesti kirsikkaa ja paahteisuutta tai jopa hieman palanutta kumia, joka normaalisti on tyypillistä etelä-afrikkalaisille viineille. Viinin maussa kirsikka ja puolukka puskevat vahvasti esiin. Myös kevyt tammisuus ja nahkaisuus ovat huomattavia piirteitä. Viinissä on hapokkuutta ja kevyesti tanniineja. Viini on mielestäni parhaimmillaan noin 20 asteisena. Pitkään lasissa oltuaan se menettää terävyyttään. Kirjan lisäksi viini maistui italialaisen tomaatti-ravioli -kastikkeen kanssa.

Kirjan ja viinin yhteensopivuudelle annan neljä pistettä. Molemmat edustavat vankasti omaa näkemystään ja ovat omalla tavallaan raikkaita. Kirjan jälkitunnelma jaksaa kantaa pitkään, kun taas viinin kohdalla se hieman lässähtää.

Helmet lukuhaaste: 23. Kirjassa on mukana meri

Pentti Linkola: ihminen ja legenda
kirjoittanut Riitta Kylänpää
Kustannusosakeyhtiö Siltala
Helsinki 2017
455 sivua

Meinklang Zweigelt
Burgenland, Itävalta 2016
17,36€ (Alkosta helmikuussa 2018)