sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

Tulta ja tuhoa (kirjoittanut Michael Wolff)



Tartuin ensin tähän kirjaan alkuperäiskielellä. En kuitenkaan kerennyt lukea sitä loppuun ennen kuin suomenkielinen versio ilmestyi. Loppujen lopuksi olen tyytyväinen, että teos tuli luettua suomenkielisenä, sillä vaikka teksti on selkeää, on siinä kuitenkin jonkun verran termejä, jotka aukeavat paremmin suomeksi kuin alkuperäisellä kielellä.

Kirjasta oli ennakkoon kohistu paljon. Sen julkaisun jälkeen on Valkoisessa talossa ehtinyt tapahtua paljon. Kirja käy kuitenkin hyvänä kertauksena ja selvennyksenä Trumpin hallinnon sisäisestä pelistä ensimmäisen vajaan vuoden aikana. Mitään suuria paljastuksia kirjassa ei enää ole sen jälkeen mitä media on siitä paljastanut. Se kuitenkin avaa ja selkeyttää hieman Valkoisen talon toimintaa, joka on kaikkea muuta kuin selkeää tai loogista.

Olen, kuten niin moni muukin, yrittänyt saada itselleni jonkinlaista selkeyttä siitä, kuka Donald Trump oikein on. Siinä olen hänen kanssaan samaa mieltä, että lehdistö antaa hänestä yksipuolisen kuvan. Muita yhteneväisiä mielipiteitä meillä ei sitten taida ollakaan. Joissakin, lähinnä paikallisissa amerikkalaisissa lehdissä, häneen tunnutaan suhtautuvan poikkeuksellisen positiivisesti, kun taas vastakohtaisesti toisissa suhtautuminen on hyvin negatiivista. Tämän vuoksi olen yrittänyt seurata kumpaakin näkökantaa edustavaa mediaa ja samalla yrittänyt lukea erilaisia häneen liittyviä teoksia.  Mutta kuva ei ole selkeytynyt ja presidentti Trump henkilönä ja hallinnon johtajana, tuntuu entistä vaikeammin hahmotettavalta. Ehkä historia joskus tulevaisuudessa paljastaa nyt avoimeksi jääviä seikkoja.

Kirjassa on paljon henkilöitä, joista kaikkien taustaa ei sen kummemmin avata. Suurin osa on median kautta tuttuja nimiä, mutta maan sisäpolitiikkaa tarpeeksi tuntemattomana, varmasti myös osa tiedosta jää ns. aukeamatta,  kun lukijalta puuttuu tarvittava taustatieto. Ymmärrän hyvin, että kirja on kohahduttanut. Sen verran kärkkäitä väitteitä, joista osa on myös hyvin perusteltu, se kuitenkin esittää.

Kirjaa lukiessa ajelimme Uuden-Seelannin pohjoissaarella ja  vierailimme myös muutamilla viinitiloilla. Eli kirjan pariksi valikoitunut Sauvignon blanc -rypäleestä tvalkoviini tuli ns. nautitua autenttisessa ympäristössä. Viini on väriltään jopa hieman vihertävää. Sen tuoksussa ensimmäisenä on rypäleelle tyypillisesti mustaherukan pensasta, mutta myös öljymäistä makeutta. Maussa hedelmäinen sitruksisuuden aromat jatkuvat. Vaikka viinissä on peruspiirteet sauvignon blancista, siinä on myös rieslingmäisiä piirteitä. Viini on hyvin nuorta, joten vuosi lisää pullossa tekisi sille varmasti hyvää. Tällä kertaa viinin kaveriksi valikoitui retkieväänä paahtopaistisämpylä. Viini on mielestäni sellaisenaan hyvä seuristelujuoma. Ehkä joki  savukalasalaatti sopisi myös sen kaveriksi.

Kirjan ja viinin yhteensopivuudelle annan neljä pistettä. Molemmat suorastaan hyökkäävät nuoruuden innossaan kohti niiden nauttijaa. Tarkempi pysyvyys ja pohja puuttuu molemmista. Kirja kuitenkin aiheuttaneet enemmän kohahdusta kuin varsin tavallinen viini.

Helmet lukuhaaste: 22. Kirjassa on viittauksia populaarikulttuurin

Tulta ja Tuhoa
Donald Trump Valkoisessa talossa
Kirjoittanut Michael Wolff
Suomentanut Ilkka Rekiaro
Alkuperäinen nimi Fire and Fury
Kustannusosakeyhtiö Tammi 2018
282 sivua

Stratum
Sherwood Estate
Sauvignon Blanc 2017
Waipara Valley, Uusi-Seelanti
Paikallisesta supermarketista n. 9€ maaliskuussa 2018

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!