Vuosisadan rakkaustarina (kirjoittanut Märta Tikkanen)

Olin pari viikkoa sitten Töölön kirjastossa kuuntelemassa Tammi-kustannusosakeyhtiön 75-vuotisjuhlatapahtumaa, joka oli koottu heidän naiskirjailijoidensa ympärille. Yksi tapahtuman puhujista ja vierailijoista oli kirjailija Märta Tikkanen. En muista olenko aiemmin lukenut hänen teoksiaan, joten nyt oli korkea aika tarttua tapahtumassa mainittuun Vuosisadan rakkaustarina -kirjaan. Kyseinen teos on Tammen omilla sivuilla lajiteltu kaunokirjalliseksi teokseksi, mutta mielestäni se on myös runoteos. Perinteiset loppusoinnut ehkä puuttuvat, mutta tyyli on muuten hyvin runomainen.

Teos on Märtan vastareaktio hänen kirjailijamiehensä Henrik Tikkasen teokseen Mariankatu 26, joka varmaankin on tämän jälkeen lisättävä omalle lukulistalleni. Kirja kertoo rutinoituneen taitelijaparin avioliitosta ja elämästä, jossa on kohdattu omat haaksirikot. Siinä on kuitenkin myös ymmärrystä ja välittämistä. Raakuudessaan se on kuitenkin hyvin todenmukainen ja kuvaava.

Kirja on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1978, mutta sen aihe on mielestäni edelleen hyvin ajankohtainen. Kirjassa kuvaillut parisuhteen vaikeudet ovat pääosin edelleen aivan samoja. Tämä saa oloni surulliseksi, sillä vaikka maailma on neljässä kymmenessä vuodessa muuttunut merkittävästi parempaan suuntaan, ovat alkoholin ja pettämisen parisuhteelle aiheuttamat ongelmat kirjan perusteella pysyneet käytännössä samoina. Yhtenä merkittävänä tausta-ongelmana lienee perisuomalainen pahe, puhumattomuus. Parisuhteen lisäksi kirja käsittelee myös mm. naisen ja miehen tasa-arvoa. Tammen juhlatilaisuuden juontaja Anna Kortelainen luki Vuosisadan rakkaustarina-teoksesta pätkän:

"Mutta odotahan
siinä parikymmentä vuotta
sinä sanot sitten voitonriemuisesti
Kun ei enää ole jäljellä
mitään tasa-arvon puutetta -
mistä silloin olet aikonut
kirjoittaa?"

Jälkiviisaana olisi ehkä pitänyt olla parisataa vuotta. Ihminen ei taida pystyä muuttumaan samalla nopeudella kuin teknologia tai juuri mikään muukaan tänä päivänä. Asioista toipumiseen ja selviytymiseen kun tuntuu aina menevän kolmesta neljään sukupolvea.

Kirjan kanssa maistoin uusi-seelantilaista Pheasant's Tale Pinot Noiria. Viini on väriltään tiilenpunaisen ja purppuran välimuoto. Tuoksussa on marjaa ja luumua. Viinissä on hapokkuutta mutta ei juurikaan tanniineja. Viinin maussa on karpaloa ja jälkimaussa hapankirsikkaa. Viini on tasapainoista ja kohtalaisen täyteläistä Pinot Noiriksi. Viini maistui seurustelujuomana, mutta olisi varmasti ollut hyvä pari esimerkiksi kermakastikkeisen lihan pariksi.

Kirjan ja viinin yhteensopivuudelle annan kolme ja puoli pistettä. Niissä on paljon samaa johdonmukaisuutta ja kirpeyttä. Kirjan sanoma vain on  merkittävästi terävämpi ja satuttavampi kuin viinin pyöreä pehmeys ja täyteläisyys. Täydentävät kuitenkin mukavasti toisiaan.

Helmet-lukuhaaste 2018: 2. Kotimainen runokirja

Vuosisadan rakkaustarina
kirjoittanut Märta Tikkanen
Suomentanut Eila Pennanen
Kustannusosakeyhtiö Tammi 2010
173 sivua

Pheasant's Tale
Pinot Noir
Marlborough, Uusi-Seelanti
15,30€ (Alkosta toukokuussa 2018)