Tämä oli nyt kymmenes ja viimeinen Läckbergin Fjällbacka-sarjan kirja, jonka luin. Seuraavaa pääsen vasta lukemaan, kun uusi Läckbergiltä toivottavasti lähiaikoina ilmestyy. Kirjat ovat leppoisaa kesäluettavaa - päähenkilöt ovat sopivan mutkattomia ja vaikka tapahtumat ovat raakoja, niin ne eivät kuitenkaan vie yöunia. Kirjassa on paljon sivuja ja luettavaa, mutta teksti etenee leppoisasti. Perillinen -teoksessa tuntui olevan varsinaisten päähenkilöiden lisäksi paljon uusia hahmoja, joten paikka paikoin menin lukijana henkilöhahmojen kanssa hieman sekaisin. Sinänsä lukukokemukseen tämä ei kuitenkaan onneksi vaikuttanut.

Perillinen-teoksen kanssa maistoin italialaista roseeviiniä Turina Chiaretto. Viinin väri oli täyteläisen vaaleanpunaista. Tuoksussa oli marjaisuutta ja yrttisyyttä. Viinin maussa kohtalaisen täyteläinen marjaisuus oli hallitsevaa. Erityisesti vadelmaisuus nousi esille. Viini oli kuivaa ja hapokasta. Kokeilin viinin nauttimista iranilaisen jauheliha-raparperipadan kanssa. Pata oli kuitenkin liian hapokasta ja kirpeää, jotta viini olisi sille pärjännyt. Vaalean lihan tai vaikkapa juustoisen salaatin kanssa se olisi varmasti päässyt oikeuksiinsa.
Annan viinin ja kirjan yhteensopivuudelle neljä pistettä ja plussan. Molemmat ovat mukavaa kesänautittavaa. Ne ovat helposti lähestyttäviä. Vaikka muistikuva kummastakaan tuskin kovin pitkälle kantaa, saattaisin ainakin viiniin toisenkin kerran tarttua jos se Alkossa tulee vastaan. Suosittelen molempia - yhdessä tai erikseen.

Osallistun tällä kirjablogien dekkariviikkoon 11.-17.6.2018
Perillinen
alkuperäisteosTyskungen
kirjoittanut Camilla Läckerg
suomentanut Outi Menna
Schildts & Söderströms 2012
490 sivua
Turina Riviera del Garda
Classico Chiaretto 2017
Groppello, Barbera, Marzemino, Sangiovese
Riviera del Garda, Italia
10,95€ (Alkosta kesäkuussa 2018)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!