Laserjuuri (kirjoittanut Heikki Valkama)

Heikki Valkaman toinen gastronominen dekkari "Laserjuuri" on suoraa jatkoa hänen ensimmäiselle kirjalleen "Pallokala". Kirjassa suomalainen, Japaniin ihastunut ja sinne muuttanut kokki Riku Mäki  saa tehtäväksi etsiä jo kadonneeksi kuvitellut Laserjuuri-kasvin. Palkkioksi hänelle luvataan oma ravintola Japaniin. Laserjuuren perässä on myös muita, joten etsintä muuttuu jännittäväksi seikkailuksi yltäen aina Kreikan saaristoon saakka.

Valkaman ensimmäisessä kirjassa päähenkilön taustoihin ja hänen kuvailuunsa käytettiin mielestäni enemmän aikaa. Laserjuuresssa mennään suoraan asiaan ja mielestäni on merkittävä etu, että "Pallokala" on lukijalle entuudestaan tuttu. Vauhdikkaiden, jopa mielestäni hieman bondimaisten, tapahtumien lisäksi kirjassa keskitytään gastronomiaan ja japanilaiseen ruokakulttuuriin. Sushit lienevät tuttuja, mutta niiden ja muidenkin maan herkkujen takana on varsin monisäikeinen traditiokehikko. Lukijana välillä pohdin mikä on totta, ja mikä on Valkaman itsensä keksimää informaatiota.

"Laserjuuri" on hyvä kirja, mutta pidin kyllä hieman enemmän Valkaman ensimmäisestä. Siinä etenemistahti oli rauhallisempi ja japanilaisen kulttuuriin tietämys ja tuntemus nousi siinä enemmän esille. Tämä ei välttämättä ole toki ollut tarkoitustakaan tässä toisessa kirjassa, mutta tunnelma ei mielestäni noussut yhtä aidoksi kuin "Pallokalassa".

Kirjan pariksi valikoitui aihe huomioiden ja ensimmäisen kirjan kohdalla makupariksi vinkattu japanilainen sake. Sake eli riisiviini ei ole minulle entuudestaan oikeastaan tuttua. Jossakin olen sitä saattanut maistaa, mutta siihen tietoni tästä juomasta ovat jääneet. Nyt pienen googlettelun avulla pyrin selkeyttämään itselleni tästä juomasta perustiedot. Kyseessä siis riisistä käymisteitse ja pästoroimalla valmistettu juoma, jota voidaan nauttia joko kylmänä tai lämpimänä.

Alkosta on löydettävissä useampia sake-juomia. Tällä kertaa maistettavaksi valikoitui varsin laajalti löytyvä Kura no Machi Tokubetsu Junmai Ginjo Sake. Miltä se sitten maistui? No, ei noussut lempijuomieni joukkoon, ei oikeastaan edes lähelle. Tuoksussa on hieman melonisuutta ja riisin keitinveden tuoksua. Maussa on kevyttä helmäisyyttä - lähinnä hunajamelonia ja riisin aromia. Alkoholia tässä sakessa on 14,5% eli saman verran kuin vahvahkossa viinissä. Alkoholin maku ei suoraan puske vastaan, mutta juomasta puuttuu viinille tyypillinen raikkaus ja hapokkuus. Maistoin sakea itsetehdyn sushin kanssa.

Kirjan ja saken yhteensopivuudelle annan kaksi pistettä. Yhdistävänä tekijänä molemmissa on kärsimättömyyttä. Kirjan malttaa tästä huolimatta lukea nautiskellen. Saken sen sijaan toivoo vain saavansa mahdollisimman nopeasti pois suusta. Ehdottomasti kannattaa nauttia erikseen, jos ei saken kaveri ole.

Laserjuuri
kirjoittanut Heikki Valkama
Kustannusosakeyhtiö Tammi 2018
296 sivua

Kura no Machi Tokubetsu Junmai Ginjo
Sake
Japani
5,38€/300ml (Alkosta lokakuussa 2018)