lauantai 17. marraskuuta 2018

Lasten planeetta (kirjoittanut Riikka Pulkkinen)

"Lasten planeetta" on Riikka Pulkkisen kuudes teos. Vuonna 1980 syntyneen Pulkkisen toinen kirja "Totta" oli Finlandia-ehdokkaana vuonna 2010. Olen vuosia sitten lukenut hänen ensimmäisen romaaninsa "Raja". Muistikuvani mukaan kirja oli hyvin kirjoitettu ja tarina oli kiehtova. "Lasten Planeetta" on ollut kesän ja syksyn aikana paljon esillä ja se päätyi myös omalle lukulistalleni. Lukeminen muuttui kuitenkin automatkojen aikana kuuntelukirjaksi.

Tarinan keskiössä on tavallinen kaupunkilainen perhe; Frederika, Henrik ja heidän alle kouluikäinen lapsensa. Vanhemmat kasvavat erilleen ja alkaa eroprosessi. Ero- ja samalla kasvuprosessia käsitellään pääasiassa perheen äidin näkökulmasta. Taustalla kulkee myös Frederikan ja tämän Julia-siskon kasvutarina. Julia on kärsniyt psykooseista ja muista mieleterveysongelmista. Sivutarina on mielenkiintoinen, mutta jää kyllä minulle kuuntelijana varsin etäiseksi verrattuna varsinaiseen tarinaan.

Kirjassa kuvailtu Frederikan ja Henrikin eroprosessi tuntuu hyvin totuudenmukaiselta ja uskottavalta. Aihe on haastava ja siihen liittyy paljon ristiriitaisia tunteita ja huomioon otettavia asioita. Tarinassa kaiken keskiöön nousee parin lapsi. Tulee tunne, että hänet otetaan kaikissa käänteissä täydellisesti huomioon. Ajoittain vanhemmat elävät vain ja ainoastaan hänen kauttaan, eivätkä uskalla astua pois äidin ja isän rooleistaan. Kun vanhempien arki eron myötä muuttuu, putoaa heiltä tavallaan pohja pois elämältä. Miten pitää toimia missäkin tilanteessa ja mitä tehdä, kun tietyssä mielessä on aivan yksin.

Kirja on loistava aikakautensa kuvaus. Erot eivät ole yhteiskunnassamme uusi asia, mutta kirja raottaa hieman sitä ajatusmaailmaa, että ehkä tavallisena pidetty perhe ei olekaan se ainoa oikea tavoiteltava tilanne. Ehkä elämää voi elää muutenkin tai elämä voi muodostua erilaisista janamaisista palikoista.

Kirjan kanssa maistoin alsacelaista Andrée Klipfeltin Gewürtzamineria. Viinissä on mineraalisuutta, sitruksisuutta ja aavistus omenaa. Viinissä on myös hapokkuutta ja aavistus mausteisuutta. Maistoin viiniä pekonilla terästetyn kanttarellikeiton kanssa. Yhteensopivuus oli hyvä, viini sopisi varmasti hyvin myös vaikka kermaisen kanan kanssa.

Kirjan ja viinin yhteensopivuudelle annan neljä pistettä. Molemmissa on perusasiast kunnossa. Kirja antaa ehkä enemmän ajatuksen aihetta.

Lasten planeetta
kirjoittanut Riikka Pulkkinen
lukija Elina Ylisuvanto
Otava 2018
11h 29min (kuunneltu äänikirjana)

Andrée Klipfel
Gewurtzaminer
Alsace, Ranska
n. 9€ (ostettu alsacelaissta supermarketista)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!