Mies joka rakasti uutisia (kirjoittanut Staffan Bruun)

Hufvudstadsbladetin pitkäaikainen toimittaja Staffan Bruun on julkaissut kirjan, jossa hän kertoo lyhyissä kappaleissa mielenkiintoisia tarinoita työuransa varrelta. Staffan Bruun ehti työskennellä suomenruotsalaisten suurimman sanomalehden toimittajana kymmeniä vuosia, ennen kuin hän irtisanoutui pitkäaikaisen työnantajansa palveluksesta vuonna 2016. Husiksen ohella hän on kirjoittanut artikkeleita myös ruotsalaiseen Aftonbladetiin ja Expresseniin.

Journalistin työssään hän on saanut olla paikan päällä todistamassa mm. pakolaisten saapumista Afrikasta Eurooppaan vuonna 2015, sekä todistamssa MM-rallin järjestämistä apartheidin aikaan vuonna 1985 Etelä-Afrikassa. Kylmäpäisyytensä, ystävällisyytensä ja maalaisjärjen avulla hän on selvinnyt useista haastavista paikoista, joihin raportoiminen ympäri palloa on hänet vienyt.

Haasteellisia hetkiä hän on joutunut kokemaan ulkoisten tapahtumien lisäksi myös Husiksen toimituksessa. Reilun 30 vuoden mittaiseen uraan, joka edelleen jatkuu freelance-pohjaisena, Husiksessa on mahtunut lukuisia päätoimittajia ja hallituksen puheenjohtajia sekä jäseniä. Työskentely ei aina ole ollut läpinäkyvää ja reilua. Erityisesti kirjan loppuosassa on havainnoitavissa jonkinasteista katkeruutta. Tämä on ymmärrettävää, sillä kirjan mukaan lehden johtaminen ei ole todellakaan ollut loogista tai kokonaisvaltaista. On keskitytty vääriin asioihin, jonka seurauksena lukijamäärät ovat vähentyneet ja laatu huonontunut. Husis ei varmasti ole ainoa toimitus, tai työpaikka, jossa toiminta ei aina ole ollut lähellekään järkevää.

Kirjassa on paljon hyvin kiinnostavia lyhyitä tarinoita, joita voi hyvin lukea silloin tällöin. Tarinoiden takana kulkee punainen lanka Staffanin urakulun suuntaisesti. Kirja avaa ja kertaa hyvin myös historiallisia tapahtumia. Vaikka ulkomaiset tapahtumat tuntuvat olevan pääosassa, löytyy kirjasta paljon myös Suomen sisäpolitiikkaa. Kiinnostavuutta lisää myös Staffanin raportoinnit Suomen tapahtumista ruotsalaisiin sanomalehtiin.

Staffan Bruunin ura on jossain määrin oman haaveammattini mukainen, joka taitaa kuitenkin jäädä unelmaksi. Toimittajan työ on mielestäni aina vaikuttanut hyvin mielenkiintoiselta. Ajankohtaisten asioiden seuraaminen paikan päällä ja niistä kokonaiskuvan hahmottaminen ja raportoiminen edelleen kuulostaa yksinkertaisesti hyvin kiehtovalta. Kirjan mukaan hän on myös saanut varsin vapaasti reissata tärkeiden skuuppien perässä. Toki toimittajan työ on myös hyvin haasteellista. Jatkuva kilpailu aikaa ja muita mediota vastaan, sekä työskentely 24/7 -periaatteella on kuluttavaa. Ihanaa kuitenkin, että tämänkaltaisesti työstä pääsee lukemaan hyvin kirjoitetusta kirjasta.

Grover on mielenkiintoinen erikoisuus Alkon valikoimissa. Intialainen Cabernet Sauvignonin ja Shirazin sekoite tuntuu jäljittelevän ranskalaista Bordeaux-tyyppistä täyteläisen tammista viiniä. Osin se yrityksessään onnistuu, mutta ei kyllä täysin. Tuoksussa on luumuisuutta ja yrttisyyttä sekä vahvaa tammisuutta. Maussa täyteläisyys ja tamminen hapokkuus ovat hallitsevassa asemassa. Lämpöisyys jatkuu läpi tuoksusta aina jälkimakuun saakka. Mielenkiintoinen tuttavuus, joka ei ihan vakuuttanut, mutta ei missään nimessä asettanut negatiivisia asenteita muita Intiasta tulevia viinejä kohtaan - joita ei tosin vielä Alkon valikoimista löydy.

Kirjan ja viinin yhteensopivuudelle annan kolme pistettä. Viinissä on kirjaan verrattuna yliyrittämistä. Molemmat varmasti kokevat ennakkoluuloja, mutta ovat ehdottomasti tutustumisen arvoisia.

Mies joka rakasti uutisia
kirjoittanut Staffan Bruun
suomentanut Meri Kuula-Bruun
Siltala 2018
319 sivua

Grover
La Réserve 2016
Cabernet Sauvignon, Shiraz
Intia
15,83€ (Alkosta maaliskuussa 2019)