Testamentit (kirjoittanut Margaret Atwood)

Kanadalainen kirjailija ja ruonoilija Margaret Atwood lienee nimenä tuttu kaikille kirjallisuuden ystäville. Häneltä on ilmestynyt yli 40 teosta ja hän on voittanut useita kirjallisuusalan palkintoja. Viimeisimpänä ilmeistyi loppukesästä 2019 "Testamentit".

Tuleva nobelisti?
Atwood on niittänyt uusimmalla teoksellaan "Testamentit" paljon suosiota ja palkintoja, mm. jaettu Booker. Atwood oli vahvasti mukana veikkauksissa mm. vuoden 2019 kirjallisuuden Nobelin voittajaksi. Aiemmin en ole hänen teoksiinsa tutustunut, mutta nyt oli vihdoin aika kuunnella hänen uusin kirjansa: "Testamentti".

Odotukseni ja ennakkoluuloni kirjasta olivat aika erilaiset kuin mitä kirja lopulta kuuntelun jälkeen oli. Kirja on jatkoa yli kymmenen vuotta vanhalle teokselle "Orjattaresi". Ehkä olisin päässyt tapahtumien maailmaan paremmin sisälle jos olisin tuon hänen aiemman kirjansa lukenut, mutta muuten kirjat ovat ilmeisesti sen verran erilliset, että ne voi lukea hyvin myös erikseen. Kirjan tapahtumat sijoittuvat jonkinlaiseen rinnakkaismaailmaan Gileadiin, jossa naisen asema on täysin alistettu. Tapahtumat sijoittuvat kahdelle eri aikajaksolle, mutta molemmissa naisten asema äkkiä heikkenee nykyisenkaltaisesta. En ole lukenut Orwellin kirjoja (jälleen iso aukko sivistyksessä!), mutta jotenkin olen mieltänyt ne tyyliltään samanlaiseksi.

Ajankohtainen ja kantaaottava
Tasa-arvoa, ja samalla myös feminististä, keskustelua seuranneena, kaikki aihetta tavalla tai toisella käsittelevä kirjallisuus nostaa asiaa esille. Julkisuus, hyvä tai huono, tuo aina huomiota ja sitä kautta herättää ihmisiä ajattelemaan. Tämän näkökulman kautta koen myös tämän Atwoodin kirjan merkityksellikseksi. Kirjan todellisuus on paikoin niin utopistinen, että tapahtumien rinnastaminen todellisuuteen ei onnistu. Ajatusleikkinä, enkä tarkoita tätä halventavana ilmaisuna, kirjan esittämä todellisuus on hyvin kiehtova. Rehellisesti todettuna kirja ei aivan itseeni uponnut, mutta aihe ja erinomaiset hahmot kiehtoivat kuitenkin niin, etten missään nimessä halunnut jättää kirjaa kesken.

Kuuntelin kirjan ja se sopi sopi kuunneltavaksi varsin hyvin. Voi olla, että sävyerot olisivat tulleet paremmin esille kirjaa lukemalla. Ajoittain myös aikakerrosten erojen havainnointi kuuntelemalla oli hieman haasteellista.

Italialainen klassikko
Kirjan kanssa maistoin italialaista Violante -punaviiniä. Viini maistui raviolien, peston, tomaattien ja rucolan kanssa. Viini oli keskitäyteläistä ja siinä tuntui kevyen tammisuuden  lisäksi suomalaista marjaisuutta, kuten mustikkaa ja puolukkaa.  Kokonaisuudessaan viini oli varsin italialaista ja sopi kirjan lisäksi erinomaisesti pehmeän pastaruoan pariksi.

Kirjan ja viinin yhteensopivuudelle annan neljä pistettä. Molemmissa on syvyyttä ja ajankohtaisuutta. Loistavia nautittavia pimeään syksyyn, kun ajatukset kaipaavat jotakin uutta ja kiehtovaa, mutta ei liian hilpeää.

Testamentit
kirjoittanut Margaret Atwood
suomentanut Hilkka Pekkanen
lukija Outi Vuoriranta
Otava 2019
12h, 43min (kuunneltu äänikirjana)

Rivera Violante
Nero di Troia 2017
Apulia, Italia
13,48€ (Alkosta lokakuussa 2019)