Yksinhuoltajan arkea
Kirja kertoo yksinhuoltajaäiti Alinasta ja hänen kahdesta alle kouluikäisestä lapsestaan. Alinalta puuttuu tukiverkko lähes kokonaan. Hänen äitinsä on muuttanut Parisiin ja Alinan isä seurannut ex-vaimoaan sinne. Myös Alinan lasten isä on lähtenyt uuden joogaavan naisystävänsä perässä samaan kaupunkiin. Alinan ystävillä ei ole lapsia, eivätkä he ole kiinnostuneita lapsiperhe-elämään tutustumaan. Alina etsii kuumeisesti koulutustaan, teatteriohjaaja, vastaavaa työtä, mutta sitä ei ole helppo löytää. Alina onnistuu pääsemään seniorimiesteatteriryhmän ohjaajaksi, mutta työ osoittautuu lähes mahdottomaksi. Ohjattavat eivät kuuntele saatikka toimi hänen ohjeistuksensa mukaisesti. Sen sijaan osa heistä sortuu lähentelemään Alinaa tai jättää hänen neuvonsa täydellisesti huomioimatta.
Katsanto todellisuuteen
Kirjasta löytyy huumoria ja osin se menee tragikomiikan puolelle. Osa kirjan tapahtumista on kuitenkin toisille totisinta totta ja kirja kuvaa hyvin yhteiskunnassamme syrjään jäävää lapsiperhettä, joka ei halustaan huolimatta meinaa päästä mukaan rutiineita kuhisevaan oravanpyörään. Kun vanhemmalta tai vanhemmilta puuttuu työpaikka, ei hoitopaikkaa lapselle välttämättä löydy ja näin lasten kontaktit muihin ikäisiinsä ja ihmisiin ylipäätään saattavat jäädä vähäisiksi. Vanhempien työnhausta tulee myös haasteellista, mikäli työhaastatteluihin pääseminen lastenhoidollisista syistä johtuen on vaikeaa.
Teksti oli hyvin kirjoitettu ja sitä oli ilo lukea. Kirjan muiden hahmojen suhtautuminen päähenkilö Elinaan, oli usein niin kylmää ja tunteetonta, että minun teki hänen puolestaan pahaa. Tuntui käsittämättömältä, kuin Alinan mies oli jättänyt lapsensa ja vaimonsa, joka odotti parin toista yhteistä lasta, ihastuttuaan joogaopettajaan ja muuttanut tämän perässä Pariisiin. Ex-mies ei pitänyt käytännössä mitään yhteyttä lapsiinsa. Myöskään Alinan vanhemmat eivät käytännössä olleet tyttärensä apuna.
Alina oli väsynyt ja uupunut yksinhuolta-arjestaan, mutta onnistui mielessään kääntänään asioita positiiviseksi. Hän myös nautti aidosti hyvistä hetkistä, eikä ikinä olisi tehnyt pahaa lapsilleen. Lapset menivät käytännössä aina kaikissa asioissa etusijalle, vaíkka toki äitinsä hermoja välillä koettelivatkin. Toivottavasti todellisuudessa yhteiskunnan tarjoamat sosiaaliset tuet ja avut ovat edes hieman helpommin saavutettavissa, kuin mitä kirja antoi ymmärtää.
Kirjan loppuosa lähtee juonellisesti lentoon ja lopputulema tuntuu hieman epäuskottavalta. Kirja on kyllä koukuttava ja mielenkiinnosta täytyy sen toinen osa myös lukea sen ilmestyttyä. Kirjan ohessa on lyhyitä näytelmähahmotelmia, joita Elinan mielikuvitus kehittelee. Niissä mielikuvitus laukkaa ja ne poikkeavat tyyleiltään paljon toisistaan. Nämä kuvitelmat ovat oivallinen lisäelementti kirjassa.
Ranskalainen Chardonnay
Kirjan kanssa maistoin klassista ranskalaista Chardonnayta. Chardonnay on rypäleenä usein omaan makuuni hieman haasteellinen, sillä en pidä kovin tammisista valkoviineistä. Ensisijaisen tärkeää on löytää viinin kanssa hyvin sopiva ruoka, jotta viinin herkät aromit pääsevät tammisuuden takaa esille. Kaikkia Chardonnay-viinejä ei ole kypsytetty tammitynnyreissä tai niiden joukkoon ei ole laitettu tammea kypsytyksen aikana. Viini oli vaalean ohran kellertävää. Tuoksussa oli eksoottista hedelmää ja sitruksisuutta. Tammisuus tuntuu maussa, mutta onneksi sitrunalle ja päärynälle jää runsaasti makumaailmassa tilaa. Viinin kanssa maistui perinteisestä kalakaupasta ostettu sitruunapippurilla maustettu loimulohi tumman karpaloleivän kanssa.
Kirjan ja viinin yhteensopivuudelle annan kolme ja puoli pistettä. Viini on loogisempi kokonaisuus, joka on samalla klassinen. Ehkä hieman ranskalaista tyylikkyyttä olisin siihen kaivannut lisäksi. Kirja on poukkoilevampi ja raikkaampi.
Täydellinen näytelmä
kirjoittanut Elina Kilkku
Bazar Kustannus Oy 2019
253 sivua
Laroche Chardonnay L
Chardonnay 2018
Languedoc-Roussillon, Ranska
10,98€ (Alkosta marraskuussa 2019)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!