torstai 30. heinäkuuta 2020

Nainen joka unohti (kirjoittanut Liane Moriarty)


Mitä jos päähäsi saamasta tällistä johtuen unohtaisit viimeiset kymmenen vuotta elämästäsi? Jos olisit tuona aikana saanut kolme lasta, avioliittosi nuoruuden rakkautesi kanssa olisikin päätynyt eroon ja olisit ihmisenä muuttunut rauhallisen lempeästä kaikessa mukana olevaksi tehosuorittajaksi. Mitenköhän suhtautuisin tekemiisi päätöksiin? Australialaisen Liane Moriartyn kirjassa "Nainen joka unohti" kymmenen vuoden unohduksen kokee perheenäidiksi tullut Alice. 

Kiihtynyt elämäntahti
Kirja on leppoisaa kesäluettavaa, mutta se tekee myös muutamia teräviä huomiota, joita huomaan vielä kirjan lukemisen jälkeen pohtivani. 2010-luvun aikaperspektiivi on, jos mahdollista, vieläkin lyhyempi kuin kymmenen vuotta sitten. Suorittamisesta on tullut normi, johon melkein kaikki sortuvat tai pyrkivät. Kirjassa käsitellään myös mm. lapsettomuutta ja ehkä amerikkalaisille tyypillisempää ns. kulissielämää. 

Kirjassa on paljon hahmoja. Tärkeimmät eli Alicen, tämän ex-miehen Nickyn, näiden lapset, sekä Alicen siskon Elizabethin ja entisen parhaan ystävän Ginan opin tuntemaan nopeasti, mutta muut hahmot menevät kyllä helposti hieman sekaisin. Se ei onneksi juurikaan häiritse tarinan kulun seurantaa. Kirjassa on varsin paljon sivuja, mutta se on nopeasti luettava ja hieman koukuttava. 

                                                        
                    
Luin aiemmin kesällä Moriartyn "Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista" romaanin. Kirjoissa on jotakin samaa, mutta vakavuus, vauhti ja raadollisuus poikkeavat paljon toisistaan. On itse asiassa vaihteeksi ilahduttavaa lukea saman kirjailijan varsin eri tyylinen kirja. Usein sitä ihastuu jonkun kirjailijan tyyliin, eikä sitten haluakaan lukea häneltä muun tyyppisiä kirjoja. 

Rose siideriä Paraisilta
Kesään sopivan kirjan kanssa maistoin vieläkin paremmin vuoden aikaan sopivaa rosee siideriä. Louna on Paraisilla sijaitsevan Heisala Craft Drink Companyn mielenkiintoinen rosee siideri. Se on valmistettu omenoista ja höystetty valmistajan mukaan suomalaisomisteisen, Ranskassa sijaitsevan Chateau Carsinin punaviinillä. Siideri on lohenpunaisen roseeviinin väristä. Siinä on maltillinen kuohu ja hapokkuus. Maussa omenaisuutta ryhdittää sitruksisuus ja kevyt metsämarjaisuus. Siideri on kuivaa, mutta marjaisuus pehmittää mukavasti suutuntumaa. Siideri maistui kanttarellipastan kanssa. 

Kirjan ja siiderin yhteensopivuudelle annan neljä pistettä. Molemmat ovat lähtökohdiltaan kepeitä ja hersyviä, mutta kuitenkin laadukkaita ja kestävät aikaa. Niistä huokuu myös paikallisuus ja juurevuus.

Helmet-lukuhaaste 2020: 22. Kirjassa on epäluotettava kertoja

Nainen joka unohti
kirjoittanut Liane Moriarty
suomentanut Helene Bützow
Werber Söderström Osakeyhtiö 2016
495 sivua

Louna
Rosee siideri
Heisala Craft Drink Company 2020
5,5% alc.
5,32€/0,33l (Alkosta heinäkuussa 2020)

                                                                        

4 kommenttia:

  1. Olen lukenut tähän mennessä kolme Moriartyn kirjaa ja tykännyt hänen tyylistään. Mm. tämä on vielä lukematta. Tässä on aika erilaisen tuntuinen aihe kuin muissa hänen kirjoissaan. Kiva kuulla, että tämä on nopeasti luettava ja koukuttava teos. Ehkäpä luen tämänkin jossain vaiheessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tyyli on kivan kepeä, mutta aiheissa on vakavuutta. Jos pari kertaa mainittavat paikannimet eivät viittaisi Australiaan, olisin varma, että kyseessä olisi yhdysvaltalainen kirja.

      Poista
  2. Olen pääsääntöisesti pitänyt Moriartyn kirjoista, ja tämä on kyllä yksi suosikkini hänen tuotannostaan. Viihdyttävää mutta samalla ajatuksia herättävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Molemmat lukemani Moriartyt etenevät mukavan vauhdikkaasti ja ovat viihdyttäviä. Paikka paikoin minua häirinnyt hieman uskottavuus-ongelmat. Taustalla kuitenkin syvällisempiä huomioita.

      Poista

Kiitos kommentista!