Suunnitelmissani on lähteä reissuun Mongoliaan, joten kirja päätyi nimensä perusteella lukulistalleni. Odotin jonkinlaista matkakertomus-tyylistä dekkaria. Vaikka tapahtumat sijoittuvat Mongolian pääkaupunkiin Ulan Batoriin ja sen läheisyyteen, niin maan omaleimaisuutta ei kirjassa ole oikein hyödynnetty. Toki osaltaan johtunee siihen, että tapahtumat sijoittuvat Neuvostoliiton romahtamisen aikoihin 1989. Aikamatka kolmenkymmenen vuoden takaiseen maailmaan on mielenkiintoinen - kännykät ja tietokoneet puuttuvat käytännössä kokonaan ja kansainvälistyminen ja globalisaatio kohti nykyisyyttä on vasta alussa.
Kirjan päähenkilö on suomalainen lääketieteen tutkija Jack, joka lähtee tutustumaan paikallisiin hoitomuotoihin ja modernin sekä perinteisten lääketieteen yhdistelmiin. Matkalla hänellä on mukana Tuomoksi nimeämänsä pommi. Pommin merkitys Jackille ja oikeastaan sen kohtalokin jäivät minulle hieman epäselviksi. Kirjassa olisi ollut mielenkiintoisten paikkojen, hahmojen ja juonenkäänteiden puolesta vaikka mihin, mutta jotenkin tarina ei päässyt kunnolla lentoon ja lopputulos oli hieman lässähtänyt. Kuvailut Mongoliasta ja mongolien sekä neuvostoliittolaisten suhteista olivat kyllä sinänsä mielenkiintoisia ajankuvia.Kirjan kanssa maistoin Uudesta Seelannista, osin suomalasomisteiselta viinitilalta, tulevaa Vicarage Lanen roseeviiniä. Viini on tehty Pinot Noir rypäleistä ja valmistajan selkeiden kuvailujen perusteella se on ollut kuorikontaktissa 12 tuntia. Viini onkin väriltään hyvin pinkkiä. Tuoksussa on runsaasti marjaa - vadelmaa ja mansikkaa. Maussa esiin nousee vielä voimakas puolukkaisuus. Tämän roseen rypäleet ovat kasvaneet Uuden Seelannin eteläisen saaren Canterburyn alueella, jossa myös itse olen eräällä viinitilalla reilu vuosi sitten viikon verran vieraillut.
Olen aiemmin maistanut ja tässä blogissa myös arvioinut valmistajan Pinot Noirista ja Sauvignon Blancista valmistettuja viinejä. Kaikki nämä kolme ovat mieleeni ja edustavat hyvin nuoria ja vetreitä rypäleistään valmistettuja viinejä. Viinien makumaailma on voimakas ja raikas. Tämän roseen kanssa maistoin kukkakaalikanttarellirisottoa ja grillattua possun sisäfilettä. Hennot suomalaiset maut sopivat kohtalaisen hyvin yhteen roseviinin kanssa. Valmistaja kehoittaa kokeilemaan viiniä vaikkapa jouluruokien parina.
Kirjan ja viinin yhteensopivuudelle annan kolme pistettä. Kirjasta puuttuu viinin nuoruuden raikkaus ja selkeys. Molemmista välittyy kuitenkin uuden ja hieman erilaisen kaukaisen kulttuurin tuulahdus.Osallistun kansikuvalla Kirjankansibingoon 2019: Harrastus
Kuolema Ulan Batorissa
kirjoittanut Jaakko Laitinen
Into 2012
218 sivua
Vicarage Lane
Pinot Noir Rose 2018
Canterbury, Uusi-Seelanti
13,70€ (Alkosta heinäkuussa 2019)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!