Kirja on hyvin puhutteleva ja pysäyttävä. Aloitin kirjan lukemisen lentokentällä, joka osaltaan varmasti lisäsi aiheen kolahtavuutta. Kirjan ensimmäinen osa kertoo näyttelijä Svante Thunbergistä ja oopperalaulaja Marlena Ernmanista ja heidän keskinäisestä suhteestaan. He saavat kaksi lasta - Gretan ja myöhemmin tälle pikkusisko Beatan. Nuorena koululaisena Greta alkaa oireilla ja lopettaa mm. syömisen. Gretan suhde ruokaan on hyvin haasteellinen ja hän suostuu syömään vain hyvin harvoja ruokia ja näitäkin hyvin hyvin hitaasti. Greta poikkeaa toimillaan myös "tavallisista" ikäisistään ja useiden vuosien kestävien tutkimusten jälkeen hänellä todetaan Aspergerin oireyhtymä. Pian myös nuorempi tytär Beata alkaa oireilla ja myös hänellä havaitaan Aspergerin oireyhtymä sekä ADHD. Syitä näille ei tiedetä. Kriittinen lukija voisi syyttää mm. perheen kiertävää asumista ympäri maailmaa lasten ollessa pieniä tai muuten joiltain osin epätyypillistä arkea, jota perhe on elänyt äidin uran mukana. Todellisuudessa mitään yksittäistä syytä ei välttämättä ole tai niitä voi olla lukuisia. Selittely ei auta ketään, eivätkä vanhemmat alennu kirjassa muutenkaan selittelemään, vaan ovat enemmänkin ylpeitä tyttäriensä erikoislaatuisuudesta, jota ilman he tuskin olisivat lähteneet ajamaan meille kaikille elintärkeitä asioita.
Kirjan edetessä myös lukijat oppivat ymmärtämään tyttärien erikoislaatuisuuksien hyötyjä. Greta on vuonna 2015 lopettanut lentämisen ja pikku hiljaa muu perhe on seurannut perässä aloittaen mm. omien kasvisten kasvattamisen ja autolla matkustamisen vain pakottavissa tilanteissa - ja nekin sähköautolla. Loppukesästä 2019 Greta matkusti purjehtimalla Iso-Britanniasta New Yorkiin, jossa hän osallistuu YK:n ilmastokokoukseen ja johtaa erilaisia ilmastoon liittyviä mielenosoituksia ja pitää puheita mm. Yhdysvaltojen kongressissa.
Kirjan sanoma ei ole helppoa sulateltavaa. On hyvin epätodennäköistä, että maailma tulee yltämään Pariisin ilmastosopimuksen asettamiin tavoitteisiin päästövähennyksiin liittyen. Mikäli tavoitteisiin ei päästä tulee maapallon ilmasto lämpenemään niin paljon, ettei ihminen enää nykyisin käytössä olevien keinoin kykene muutoksesta ehjin nahoin selviämään. Gretan puheet perustuvat tieteen tutkimuksiin ja johtopäätöksiin. Maailman politiikot ja asioihin isoissa mittakaavoissa vaikuttamaan pystyvät tahot, eivät ole ottaneet tieteen tutkimustuloksia tarpeeksi vakavasti. Greta Thunberg ei halua pehmentää viestiään tai antaa lukijoille turhaa toivoa. Pelkkä autoilun vähentäminen tai asunnoissa lämpötilan laskeminen eivät yksinkertaisesti ole riittäviä toimenpiteitä. Hän toteaa useammassakin kohdassa, että kun ainoa maapallo kerran on saatettu tähän tilaan, niin ihmisten on kestettävä kuulla totuus sen tulevaisuudesta.Kuten alussa totesin, aloitin kirjan lukemisen lentokoneessa ja pitkän välilaskun aikana pohdin, että oma jeesusteluni autoilun vähentämisestä ja kierrättämisestä ym. ei kyllä riitä. Ympäröivä yhteiskunta ei suoranaisesti kannusta kulutuksen vähentämiseen ja oman elintason pienentämiseen. Omalle hyvinvoinnille nämä sen sijaan varmasti tekisivät hyvää. En tee selkeitä lupauksia, esimerkiksi lopettamalla kokonaan lentomatkustamista, mutta ajatteluani kirja kyllä muuttaa ja sitä myötä varmasti myös toimiani. Suomessa kulutetaan nykyisin vuodessa uusiutumattomia luonnonvaroja lähes neljän maapallon verran. Se ei ole oikein tuleville sukupolville, mutta ei voi tehdä hyvää myöskään meille. Tahtia on jollakin tavoin hidastettava. Vastuu on meillä kaikilla, eikä millekään selittelylle ole aikaa tai sijaa. Toivottavasti hallinto ja yritykset ottavat muutoksiin liittyen kuitenkin vetovastuun, kuten heille kansa on tähän mennessä mm. taloudellisin perustein valtuudet antanut.
Kirjan kanssa juomaksi valikoitui todennäköisesti kaikkein ympäristöystävällisin juoma - hanavesi. Helsinkiläisen avatessa kraanansa on sieltä tuleva vesi peräisin 120 kilometrin päästä Päijänteestä. Sen jälkeen se on Vanhassakaupungissa ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksilla puhdistettu ja johdettu Helsingin putkistoa pitkin asuntoihimme käytettäväksi. Kuten kaikki tiedämme, puhdas hanasta tuleva juomavesi ei ole mikään itsestäänselvyys joka puolella palloa. Erityisen harvinaista on raikas ja vain vähän kloorilta vivahtava kirkas vesi, jota saamme päivittäin hyvin pienin taloudellisin kustannuksin nauttia. Helsingin vesi on väriltään kirkasta, eikä siinä ole silmämääräisesti havaittavissa minkäänlaista sakkaa tai muutakaan epäpuhtautta. Vedessä ei ole tuoksua ja suutuntuma on raikas sekä puhdistava. Maussa on aistittavissa mineraalisuutta. Vesi maistuu kaiken kanssa ja sitä käytetään myös lähes kaikessa ruoanvalmistuksessa, puhdistuksessa, pesemisessä ja jopa wc-pöntön huuhtelussa. Monikäyttöistä ainetta, jota ei pitäisi väheksyä. Itse nautin vettä päivittäin ruokajuomana - usein sellaisenaan tai välillä lisään siihen happoja.
Kirjan ja veden yhteensopivuudelle annan viisi pistettä. Vesi on meille kaikille elintärkeää ja pikku hiljaa alkaa näyttämään, että samoin kyseiseen kirjaan pitäisi kaikkien tutustua, jotta meillä riittäisi elintärkeää vettä nautittavaksi. Molemmat ovat raikkaita ja kestäviä.
Helmet 2019: 34. Kirjassa on usean kirjoittajan kirjoituksia.Sydämen asioita - Perhe ja planeetta kriisissä
kirjoittanut Marlena Ernman, Svante, Beata ja Greta Thunberg
kääntänyt Raija Rintamäki
Kustannusosakeyhtiö Tammi 2019
154 sivua (luettu E-kirjana)
Hanavesi Helsingissä
Päijänne 2019
Hinta vaihtelee mm. asunnon yhtiömuodon ja koon mukaisesti. Esimerkiksi 200m2 omakotitalossa laskennallinen perusmaksun hinta on 10,17€/kk. Tämän lisäksi tulee käyttömaksu 1,45€/m3 ja jätevesimaksu 1,75€/m3.
Petyin luettuani kirjan, sillä kuvittelin tosissani, miten kirja todistaisi, että on hätä käsissä... sen sijaan taisi olla kirjan perhe, joka todella kaipaa apua, kuten yhdessä kirjan luvuista lääkärin kerrotaan perheelle todelleen.
VastaaPoistaGretan tarina on mielestäni osoitus siitä, että me etuoikeutetut pelkäämme saavutettujen etujen menettämistä; Thunbergin tilanne on vieläkkin pahempi, koska perhe kirjasta päätellen oli niin etuoikeutettu kuin perhe voi vain olla: ei riitä, että syntyy valtioon, jossa on hyvtä lähtökohdat kasvaa, vaan vielä ollaan varakkaassa perheesä, jossa kaiki aineellisesti on paremmin kuin keskivertoperheellä. Mutta itsestäni tuntuu, että kaikissa protesteissa on lähtölaukauksena hyvinvoivan ihmisen pelko siitä, että häneltä otetaan jotain pois. Ymmärtäisin, jos ilmastonmuutoksen nuori herättäjä olisi köyhästä perheestä, joka ei muutenkaan olisi etuoikeutettu, mutta Greta on etuoikeutettu kaikin tavoin, olisi ollut jopa keskiluokaisessa påerheessä.
Ainoa hyvä puoli, jota Gretasta keksin, että hän todellakin on rikkaasta perheestä, joka sitten lähti protestoimaan: varakkailla on varaa luopua paljosta.
Kirja tosiaan olisi ollut hyvä, jos se olisi keskittynyt ilmastonmuutokseen asiallisesti, mutta pohjimmiltaan kyseessä oli varakkaan perheen draamakertomus.