Kirjan tapahtumat ovat raskasta luettavaa. Ne keskittyvät köyhyyden, alistamisen, nälän, ihmisoikeuksien puuttumisen, orjuuden ja kansanmurhan ympärille. Rigoberta kertoo kirjassa elämästään ja erilaisista kokemuksista, joita hän sekä hänen läheisensä ovat kohdanneet vähemmistö asemassa eläessään. Intiaaneja on kohdeltu, ja varmaan edelleen kohdellaan, ei vain toisen luokan kansalaisina, vaan oikeastaan vailla ilman minkäänlaisia ihmisoikeuksia. Näiden teemojen lisäksi kirjassa avataan hyvin keski-amerikkalaista elämän menoa. Maaseudun ja kaupunkien väliset erot ovat valtavia ja arkipäiväinen elämä näissä poikkeaa toisistaan merkittävästi. Ainoat intiaani-heimot, joihin olen edes hieman tutustunut ovat mayat ja inkat. Näihinkin lähinnä koulun penkillä ja Perun sekä Meksikon reissuilla. Sorrettuja ihmisryhmiä on aina ollut ja valitettavasti tuntuu, että jatkossa suuntaa parempaa ei myöskään ole näkyvissä.
Elisabeth Burgos on toimittanut kirjan Rigobertan kerronnan perusteella. Hän ei ole puuttunut asioiden oikeellisuuteen tai jättänyt joitakin teemoja oma-aloitteisesti pois. Kirjallisena tuotoksena teksti ei ole erityisen hyvää, mutta tämän kirjan kohdalla sanoman merkityksellisyys ja tarina ovat pääosassa. Kirja etenee kronologisessa järjestyksessä. Kerronta on selkeää, vaikkakin paikka paikoin varsin pikkutarkkaa.Vinkin tähän kirjaan sain Kirjarikas elämäni -blogista. Guatemala on minulle hyvin tuntematon, joten oli mielenkiintoista päästä tutustumaan maahan tämän kirjan kautta. Toki tämä on hyvin negatiivinen lähestymiskanta sorron ja kansanmurhan näkövinkkelistä. Mielenkiintoista olisi lukea jokin toista aihetta käsittelevä guatemalalainen kirja.
Kirjan kanssa maistoin samalta mantereelta tulevaa chileläistä valkoviiniä, Cono sur Bicicleta Rieslingiä. Aavistuksen viilenneessä viinissä tuoksu on hyvin hedelmäinen. Tuoksussa on eksoottista hedelmää, kuten persikkaa ja ananasta. Aromikkaan tuoksun perusteella en välttämättä arvaisi viiniä Riesling-rypäleestä tehdyksi. Viinissä on hapokkuutta, ehkä aavistus tammen tuomaa karheutta. Hedelmäisyys ei seuraa maussa yhtä vahvasti kuin tuoksu olisi antanut olettaa. Maussa hieman vihreää ominaisuutta ja voimakkuutta.
Kirjan ja viinin yhteensopivuus saa neljä pistettä. Molemmissa on tuoreutta ja karheutta. Jälkimaku on pitkä, mutta kumpikaan tuskin pääsee aivan TOP10-listalle nousemaan. Nautittavissa hyvin yhdessä tai erikseen.
Helmet-lukuhaaste 2018: 24. Surullinen kirjaNimeni on Rigoberta
toimittanut Elisabeth Burgos
alkuperäinen nimi: Me llamo Rigoberta Menchú
suomentanut Anita Mikkonen
Kääntöpiiri 1990 Helsinki
353 sivua
Cono Sur Bicicleta
Riesling 2017
Bio Bio Valley, Chile
9,98€ (Alkosta kesäkuussa 2018)
Ai minulta sait vinkin, sepä kiva! Raskas kirja tämä kyllä oli, mutta siitä kyllä oppi paljon tuon intiaaniheimon perinteistä ja heidän kokemastaan sorrosta. Itse olen käynyt Ecuadorissa, sieltä jäi rakkaus Latinalaiseen Amerikkaan.
VastaaPoistaTämän kirjan luettuani ostin Miguel Angel Asturiasin kirjan Weekend Guatemalassa, jossa on muistaakseni novelleja, mutta nekin kai käsittelevät tuota samaa sortoa ja kansanmurhaa... En ole vielä lukenut sitä, mutta tuossa hyllyssä se odottelee.
Vau, Ecuadoriin olisi kyllä hienoa päästä matkustamaan! Sortoa ja ihmisoikeuksien puutteita ym. käsittelevät kirjat ovat kyllä mielenkiintoisia ja opettavaisia. Välillä kyllä kaipaa jotakin kevyempääkin luettavaa.
VastaaPoista