Kirjan sympaattisin hahmo on pieni Aaron-poika. Hän tutustuu uskontoon lapsenomaisen uteliaisuuden ja kuuliaisuuden ristitulen kautta. Hän ei vielä osaa kyseenalaistaa asioita, tai ainakaan sanoittaa epäilyjään ääneen. Hän taiteilee isoisänsä Taiston tiukan uskovaisuuden ja isoäitinsä Aliisan käytännönläheisyyden kanssa. Neljäs henkilö on Auroora, Aaron täti ja Taiston ja Aliisan tytär.
Taisto muistuttaa minusta todellisena luonnonystävä, uskonnolliselta vakaumukseltaan täydellistä vastakohtaansa Pentti Linkolaa. Heissä on samaa periksiantamattomuutta ja luonnon nostamista yli ihmisen arvon. Kirjan naiset, Aliisa ja Auroora, jäävät kahden vahvan miehen, Taiston ja Aaron, jalkoihin. Toisaalta lestadiolaisuudesta ja naisten asemasta on viime aikoina kirjoitettu useampia kirjoja, joten mielenkiintoista lukea vaihteeksi myös miehisemmältä katsantokannalta.
Kirjan kieli on runollisen kaunista. Asioita on kuvailtu tyylikkään hienovaraisesti, mutta kuitenkin koskettavasti. Kirjan nimi "Synninkantajat" avautui minulle vasta kirjan loppuosassa. Se kuvastaa hyvin uskonnon ja jonkin ylemmän voimaa ihmisessä. Mikäli jonkun uskonnon mukaan meidän katsotaan syntyvän syntisinä ja maallisille houkutuksille periksiantavina, ei tuosta roolista tavallisen ihmisen ole mahdollista päästä eroon. Sen kanssa on elettävä ja omien tekemistensä taakkaa on kaikin mahdollisin tavoin pyrittävä pienentämään. Yhtenä keinona ovat kirjassa esitellyt hoitokokoukset, joita on järjestetty erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla. Niissä on pyritty korjaamaan vanhoillislestadiolaisten sielunelämää.Kirjan kanssa maistoin Alsacesta tuomaani Sylvaner-rypäleen valkoviiniä. Sylvaner (tai Silvaner) -rypäle muistuttaa Rieslingiä, mutta on omien havaintojeni mukaan maultaan ja olemukseltaan yleensä hieman vaatimattomampaa, eikä ilmeisesti vaadi kasvuolosuhteilta yhtä paljon kuin Riesling. Pierre Charauns Sylvaner on kuivaa, mutta hedelmäistä. Viinissä on keltaista luumua ja hieman sitruksisuutta ja yrttejä. Viini on varsin kevyttä ja maistuu parhaimmiltaan reilun 10 asteisena. Kirjan lisäksi viini maistui siinä haudutetun luomubroilerin, herkkusienten ja sipulien kera. Näiden kaverina oli orzo-pastaa.
Kirjan ja viinin yhteensopivuudelle annan neljä pistettä. Molemmat ovat tyylikkäitä ja kauniita kertomuksia. Kirjasta riittää lukijalle enemmän haastetta kuin viinistä sen nauttijalle. Täydentävät kuitenkin toisiaan.Helmet-lukuhaaste 2019: 16. Kirjassa liikutaan todellisen ja epätodellisen rajamailla
Synninkantajat
kirjoittanut Pauliina Rauhala
Gummerus Kustannus 2018
363 sivua
Pierre Charau
Vin D'Alsace, Ranska
Sylvaner
n. 6€ (ostettu alsacelaisesta supermarketista)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!