Camille (kirjoittanut Pierre Lemaitre)

Pierre Lemaitre on ranskalainen dekkaristi, jonka kirjat ovat voittaneet lukuisia palkintoja. Kirjojen tapahtumia pidetään varsin raakoina, mutta mielestäni niissä on kuitenkin kevyempikin puoli, joka tekee niiden lukemisesta hieman leppoisampaa, kuin usein oletetaan. Camille on toinen Lemaitren dekkari, jonka luin. Sen päähenkilö on edellisestä Irène dekkarista tuttu keski-ikäinen, lyhyt ja todella taitava poliisi Camille Verhoeven.

Edellisen kirjan tapahtumien jälkeen Camille on juuri sanut elämänsä suunnilleen takaisin raiteilleen, kun hänen läheisensä joutuu vakavasti pahoinpidellyksi. Tapahtumien selvittelyn kautta Camille pääsee suuremman rikollisvyyhdin jäljille ja joutuu elämään itsensä ja läheistensä jatkuvan vainoamisen kohteena. Ulospäin Camille vaikuttaa hahmona hieman omapäiseltä, mutta ystävälliseltä ja kiltiltä mieheltä, jonka avustaja Louis on valmis tekemään kaikkensa esimiehensä eteen. Tarvittaessa Camille on ilman suurempia tunnontuskia valmis kuitenkin uhmaamaan poliisilaitoksen sääntöjä ja toimimaan omasta mielestään parhaalla tavalla. Tämä on mielestäni ymmärrettävää, sillä Camillella ei ole mitään menetettävää, joka saisi hänet suuremmin huolehtimaan tulevaisuudesta. Moraalia hänellä kuitenkin on, sillä hän ei halua sekoittaa muita poliisilaitokselta selvitystyöhönsä, jotta he kaikki eivät joutuisi mahdollisesti tulevaisuudessa ongelmiin.

Lemaitren dekkarien lukeminen on minulle jollakin tavoin samanlaista rentoutumista kuin vaikkapa Läckbergin dekkarien lukeminen. Nämä eivät ole yhtä jankkaavia ja käy ympäristöä ja tapahtumia yhtä perusteellisesti ja tunteellisesti läpi, mutta juonen ja henkilöiden seuraaminen on helppoa ja koukuttavaa. Vaikka miellän nämä kirjat kohtalaisen helpoksi luettavaksi, ei se mielestäni tee niistä yhtään huonompia tai kevyempiä. Kiireisessä maailmassa, jossa jatkuvasti on nopeasti reagoitava asioihin ja uutta tietotulvaa tulee päivittäin vastaan väsymiseen asti,on ihanaa välillä paneutua lukemaan soljuvasti etenevää dekkaria, jossa jokaiseen lauseeseen ei ole ladattu valtavasti merkitystä ja asiaa. 

Lukupinossani odottaa jo Lemaitren kolmas dekkari Alex. Toivottavasti pääsen pian tutustumaan seuraavien Camillen selvityksessä olevien rikosten ratkomiseen.

Kirjan kanssa maistui saksalainen valkoinen alkuviini, joka oli valmistettu Riesling-rypäleestä. Tyypillisesti alkuviinille viinissä oli jo hieman sameassa ulkonäössä maanläheisyyttä, joka jatkui tuoksussa ja maussa. Rypäleelle tyypillinen pyöreys, voimaisuus ja sitruksisuus tulivat kuitenkin mukavasti esille. Viini oli varsin raikas ja hedelmäinen. Erityisesti makumaailmassa nousivat esille sitruksisuus ja hento viheromenaisuus. Viinissä oli hieman tammisuutta, joka toi kokonaisuuteen mukavasti särmää. Viini voisi sopia hyvin vaikkapa parsapohjaisten ruokien - parsarisoton tai grillatun parmankinkkuparsan kanssa. Tai vaikka sellaisenaan seurustelujuomana lähestyvän vapun aikoihin.

Kirjan ja viinin yhteensopivuudelle annan neljä pistettä. Molemmissa on omaa särmikkyyttää ja haastetta, mutta ovat kuitenkin leppoisaa nautittavaa. Tämä viini maistuu paremmin hyvässä seurassa kuin kirja.

Helmet-lukuhaaste 2019: 18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja

Camille
kirjoittanut Pierre Lemaitre
Suomentanut Sirkka Aulanko
Minerva Kustannus Oy 2016
335 sivua

Engelhard Römerberg
Riesling Spätlese Trocken
Rheinhessen, Saksa 2017
14,08€ (ostettu Alkosta huhtikuussa 2019)