Koirapuisto (kirjoittanut Sofi Oksanen)

Sofi Oksasen kuudes romaani "Koirapuisto" julkaistiin näkyvän mainonnan, haastatteluiden ja suurten odotusten kera syksyllä 2019. Oksasen aiemmat teokset ovat olleet menestyksiä sekä Suomessa että ulkomailla. Koirapuisto on kerännyt laajalti kehuja ja onnistui ajankohtaisuudessaan ja aihepiirillään minut vakuuttamaan.

Tarina kulkee kahdessa tasossa. Toinen tämän päivän Helsingissä, ja toinen reilun kymmenen vuoden takaisessa Ukrainan Dniprossa. Tarina kietoutuu kohdunvuokrauksen, hedelmällisyyshoitojen ja adoption ympärille. Ukrainassa, ja muissakin entisissä Neuvostoliiton maissa, jotkut naiset ovat päätyneet synnyttämään lapsen ja luovuttamaan hänet lapsettomuudesta kärsiville pariskunnille esimerkiksi Suomeen. Taustalla suurimman motivaation toiminnalle aiheuttaa tietysti raha. Korruptio näyttelee systeemissä merkittävää roolia. Ihmisten välinen keskinäinen luottamus on heikkoa, eikä kenellekään uskalleta kertoa totuutta. Ilman tätä järjestelmä tuskin toimisi. Kirja sivuaa lukuisia moraalisia kysymyksiä tarjoamatta niihin kuitenkaan yksinkertaisia vastauksia.

Idän tuntija
Sofi Oksasen kirjat sijoittuvat ainakin osin neuvostoajan maihin ja kommunismin ympärille. Oksasen tekstistä huomaa, että hän on perehtynyt aikaan, kulttuuriin ja maiden historiaan. Koirapuisto ei ole historiallinen romaani, eikä se luennoi historian tietämyksellä. Aika, ympäristö, kulttuuri ja tapahtumat kirjan taustalla on kirjoitettu siten, että lukija voi keskittyä kirjan lukemiseen, eikä hänen tarvitse pohtia tapahtumien todenmukaisuutta. Tapahtumien ympärille rakennettu maailma tuntuu kiistattoman oikealta ja aidolta.

Ukrainasta tuttuja paikkoja suomalaisille ovat lähinnä pääkaupunki Kiova ja Tsernobylin ydinonnettomuusalue maan pohjoisosassa. Koirapuisto avaa lukijalle hieman maan lähihistoriaa ja yhteiskunnan korruptuneisuutta.  Osa tapahtumista sijoittuu Helsinkiin ja onkin mielenkiintoista huomata henkilöiden reaktiot varsin päinvastaisten yhteiskuntamallien välillä.

Pinnoitetut henkilöt
Oma suhteeni Oksasen kirjoihin on hieman ristiriitainen. Teksti on taidokkaasti ja koskettavasti kirjoitettu. Tämän, kuten aiemmin lukemieni "Norman", "Kun kyyhkyset katosivat" ja "Puhdistuksen" kanssa, ajatusmaailma tuntuu jotenkin vieraalta. Tuntuu, että en ehkä ole aivan samalla tasolla lukijana kirjoittajan kanssa. Kuten aiemmin totesin, kirja ei tarjoa suoria vastauksia, vaan jättää asioita omaan harkintaan. Pidän tästä, mutta ehkä ajateltavaa jää minulle jossain määrin liikaa ja tämän vuoksi kokonaiskuva ei aukene riittävästi.

Yllä mainitsemani haaste saattaa johtua myös siitä, että päähenkilöt eivät tule tarpeeksi lähelle lukijaa. Heidän kohtalonsa ovat karuja, mutta eivät silti kosketa minua riittävästi. Koen heillä ehkä olevan hieman teflonmaisen pinnoitteen. Tosin tuskin kirjoissa on pyrittykään siihen, että henkilöhahmojen kohtalot liiaksi koskettavat tai saavat lukijan herkistymään. Ratkaisuna tähän lukemistapaani koskevaan haasteeseen ja "tunnekylmyyteen", täytyy minun varmasti tarttua uudelleen johonkin Oksasen kirjaan ja yrittää tutustua kirjojen maailmaan uudelleen. Mikään ongelma se ei ole, sillä taidokkaan tarinan ja ympäristön ympärille muodostettu teos olisi hyvin mieluista lukea uudelleen.

Syksyinen häivähdys
Kirjan kanssa maistoin Uudesta Seelannista tulevaa, ihanan syksyistä, pinot noiria. Nelsonin alueelta, eteläisen saaren pohjoisosasta, tuleva viini on keskitäyteläistä. Väriltään se on hieman hailakkaa. Maussa on puolukkaa, mutta myös hieman täyteläisyyttä antamassa vadelmaa ja yrttisyyttä. Vaikka kyseessä kevyehkö viini, ei se ole yhtä nuoren kirpakkaa kuin useimmat maan pinot noirit. Viini maistui todella hyvin suppilovahvero-ohraton ja grillattujen broilerin fileiden kanssa.

Kirjan ja viinin yhteensopivuudelle annan neljä ja puoli pistettä. Molemmat tarjoavat uusia näkökulmia, eivät ole valmiiksi pureksittuja ja vaativat todennäköisesti toisen nauttimiskerran, jotta saavat tarpeeksi itsestään kerrottua. Kirja tulee todennäköisesti kestämään paremmin aikaa kuin viini.

Koirapuisto
kirjoittanut Sofi Oksanen
Like Kustannus 2019
405 sivua

Spinyback
Pinot Noir 2015
Nelson, Uusi Seelanti
13€ (Alkosta syyskuussa 2019)